Lukemisen aakkoset

Sain idean tähän postaukseen valeäidin blogista. Hänen postauksessaan käydään läpi äitiyden aakkosia, ja ajattelin, että voisin soveltaa samaa ideaa omaan blogiini. Tässä siis mun lukemisen aakkoset!

 

Aku-Ankka

Moni oppii lukemaan ekalla luokalla aapisesta, mutta minä opin lukemaan Aku-Ankasta jo ennen koulun aloittamista. Meillä oli isäni kanssa tapana aina saunan jälkeen lukea Aku-Ankkaa.

Balanssi

Kirjat ja lukeminen tuovat tasapainoa välillä hyvinkin hektiseen arkeen. Bussimatka kouluun on mulle usein pieni rentoutumishetki kirjan parissa. Sekä perinteinen paperinen kirja, että äänikirja toimivat molemmat mainiosti. Lisäksi nukkumaan mennessä voi olla rentouttavaa kuunnella äänikirjaa.

Canth

Minna Canth on vaan mun idoli. Toivon, että voisin itse joskus kirjoittaa jotain yhtä merkityksellistä ja historiaan jäävää.

Dekkari

Dekkarit ja rikoskirjallisuus yleensäkin on yksi suosikki genreistäni. Tällä hetkellä luen (tai oikeastaan kuuntelen) Jo Nesbøn Harry Hole -sarjaa.

Elämäkerta

Elämäkerta on genre, jota usein välttelen. Ainakin sellaisia teoksia, joissa kerrotaan henkilöstä, joka on vielä hengissä. Mielikuvani elämäkerroista on, että niissä vain luetellaan omia saavutuksia ja kerrotaan, kuinka jo lapsena on tiedetty oma elämänsuunta. Tämä tuskin on koko totuus, mutta oma mielikuvani on pitänyt minut toistaiseksi erossa kyseisistä kirjoista.

Fyysinen kirja

Mikään ei voita vanhaa kunnon kovakantista kirjaa. Äänikirjat on kyllä käteviä esimerkiksi lenkillä, mutta en tiedä parempaa tunnetta kuin tarttua kirjaan pitkän päivän päätteeksi. Tai aamulla, kun ei oo kiire minnekään.

Genre

Suosikki genreni on historialliset romaanit. On niin mielenkiintoista matkustaa ajassa taaksepäin ja asettua jonkun aikalaisen kenkiin. <3 En tiedä mitään parempaa! Kuitenkin olen genrejen suhteen aika kaikkiruokainen, yleensä valitsenkin kirjan esteettisesti viehättävän kannen tai mielenkiintoisen takakansitekstin perusteella.

Hiirenkorvat

En tiedä teistä, mutta omat kirjani (ja joskus myös kirjaston kirjat) joutuu kärsimään mun huonosta muistista, kun oon unohtanut kirjanmerkin. Paha tapa, mutta hätä ei lue lakia.

Ilmainen

Kuinka siistiä, että meillä on mahdollisuus lukea kirjoja ilmaiseksi, kun kirjastoista voi lainata lähes kaiken mitä ikinä keksii. Toki riippuu kirjaston valikoiman koosta. Pienen kylän kirjastosta ei välttämättä saa kaikkea, mutta yleensä vähän isompien kaupunkien kirjastoista löytyy lähes mitä vain.

Jono

En voi olla ainoa, kuka aina kun löytää kiinnostavan kirjan menee varaamaan sen kirjastosta ja saa pettymyksekseen todeta, että myös 300 muuta pitää sitä samaa kirjaa mielenkiintoisena. Niinku argh ettikää muuta lukemista! :D

Toisaalta myös mun ”must read” -lista on laittoman pitkä ja moni kirja on odottanut useamman vuoden, että saisin aikaseksi luettua ne. (Taru sormusten herrasta, oon pahoillani, mutta joudut odottamaan mun eläkepäiviin asti.)

Kirjanmerkki

Mulla kirjanmerkkinä toimii niin postikortti, kuitti kuin myös pala sanomalehteä. Ei se ole niin justiinsa, kunhan löytää oikean kohdan.

Lukutoukka

Miellän itseni lukutoukaksi, enkä koe kyseistä sanaa mitenkään loukkaavana. Mulla tulee siitä mieleen sellainen söpö, pieni, pörröinen toukka, jolla on pyöreäsankaiset lasit.

Merkinnät

Oon just se lukija, joka kirjoittaa kirjojen herättämiä ajatuksia milloin mihinkin. Jos kyseessä on oma kirja, saattaa merkinnät löytyä sivun reunasta. Jos taas kyseessä on lainakirja, löytyvät merkinnät todennäköisimmin puhelimen muistiinpanoista tai post-it -lapuilta ympäri asuntoa.

Novelli

Jos pitäisi valita romaanin ja novellin välillä, valitsisin novellin. Novellista riippuen ne saattavat jättää lukijalle pelivaraa tulkitsemisen kanssa. Rakastan analysoida lukemaani ja novelleja on helpompi tulkita ja pyöritellä kuin kokonaista romaania.

Olvi

Jep, luit oikein. Tämän taustalla on sellainen tarina, että ensimmäinen sana, jonka opin lukemaan oli Olvi. Kun muistelen tapausta, voin vieläkin nähdä sen kultaisen tölkin mielessäni. Tämä taas on vahvasti kytköksissä sen kanssa, miten opettelin lukemaan.

Proosa

Kaunokirjallisuuden laji, jota kulutan huomattavasti enemmän kuin draamaa tai lyriikkaa.

Quarter

Neljännes, neljäsosa. Tähän oli mahdoton keksiä mitään suomenkielistä sanaa, mutta tämä englannin kielinen toimii oikein hyvin. Neljännes liittyy siihen, että mulla on tapana lukiessa aina laskea, että ”Noniin, nyt oon lukenut neljäsosan/ kolmasosan/ puolet.” En tiedä mistä tapa tulee, mutta teen sen itsestään jokaisen lukemani kirjan kohdalla.

Runot

Tykkään kirjoittaa runoja puhelimen muistioon. Ne sopii hyvin sinne kauppalistojen sekaan. Runoissa on ihanaa se, että saa leikitellä kielellä ja kielioppisäännöillä. Oikeastaan runoillessa voi leikkiä ihan yksittäisillä kirjaimilla ja niiden asettelulla paperille. Saa siis käyttää luovuuttaan niin monella tavalla. Tykkään myös lukea runoja, koska se haastaa ajattelua, kun yrittää miettiä, miten mikäkin runo aukeaa juuri itselle.

Sarjat

Mun sydämessä on aina erityinen paikka kirjasarjoille. Kun kävin ensimmäisiä kertoja kirjastossa isäni kanssa, lähti lastenosastolta mukaan Soturikissa-, Sinttu- ja 3 etsivää -kirjat. Myös näin vanhempana pidän enemmän kirjasarjoista kuin itsenäisistä teoksista. Niissä pääsee jotenkin paremmin sisälle päähenkilö(ide)n pään sisään ja oppii tuntemaan heidät paremmin. Lisäksi kirjasarjassa saattaa kulkea sarjan läpi jokin sivujuoni, jonka loppuhuipennus palkitsee lukijan.

Tuoksu

Siis onko parempaa tuoksua kuin kun avaa vanhan, elämää nähneen kirjan!

Se paperin tuoksu <3

Uppoutua

Lukemisessa siisteintä on, kun löytää niin hyvän kirjan, ettei sitä malta laskea käsistään. Pääsee vaan niin sisälle tarinaan, että melkein jo itse elää siinä.

Varaus

Löydettyäni kirjastosta mahdollisuuden varata aineistoa, olen käyttänyt tätä ominaisuutta häikäilemättä hyväkseni ja varannut välillä liikaakin kirjoja. Kerran mulla oli lainassa 17 kirjaa kerralla, mutta muistaakseni sain niistä jokaisen luettua. Vaatihan se hieman suunnittelua sen suhteen, mitkä lukee ensimmäisenä (ne, missä on varauksia) ja joitakin piti uusia muutaman kerran.

Wsoy

Jos ikinä päädyn kirjoittamaan oman kirjan tai runokokoelman, ois maailman siisteintä, että just WSOY julkaisisi sen.

X –

                      En kyllä kuollaksenikaan keksi tähän mitään.

Yö

Minä, kuten varmasti moni muu, aloitin ala-asteen ainekirjoitukset usein lauseella ”Oli synkkä ja myrskyinen yö.”

Yö on hyvää aika lukea, mutta myös kirjoittaa, sillä yleensä silloin olen luovimmillani.

Zombi

Jos pitää mainita yksi hahmo, mitä en voi kirjoissa sietää, olisi se zombi. Onko mitään tylsempää ja laiskempaa valintaa kirjailijalta? Zombit ovat aiheena jo melko puhki kirjoitettuja. (Ainakin elokuvien käsikirjoituksissa)

Å-

                      kts. X

Ääneen lukeminen

Mulle luettiin ääneen, kun olin lapsi ja rakastin sitä enemmän kuin mitään. Muistan, kuinka kurjalta tuntui, kun oppi itse lukemaan ja vanhempien ääneen lukeminen jäi pois. Onneksi olen löytänyt kumppanin, joka välillä lukee ääneen sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Jos ikinä saan lapsia, ei ole epäilystäkään ettenkö lukisi heille iltasatuja (ja muitakin satuja) päivittäin.

 

Ö –

                      kts. X