Blogissa on ny ollu vähä hiljasta.

Tämän näköinen olen suurimman osan valveillaoloajastani.

Minkä takia lasten mielestä on siistiä vaan raivota koko ajan? Tai ei nyt ihan koko aikaa, mut melkein koko ajan kuitenkin??

Miksi ensin on ihan kivaa , mutta sitten lapsi suuttuu kun sukka ei mene jalkaan ja uhkaa lyödä äitiä vasaralla päähän? 

Miksi kiukuttelu alkaa aina ennen kun ollaan lähdössä tekemään jotain sairaan kivaa?? Miksi ei voi mennä pissalle jos on pissahätä?

Miksi eilisen lempiruoka on tänään pahaa? Miksi äiti on aina se kamala tyhmä akka?  Miksi lapsi ei usko kaikkitietävää äitiä vaan toistaa yhä uudelleen ihan pönttöjä juttuja jotka jok’ ikinen kerta päättyy itkuun ja useimmiten myös kuhmuun?

Miksi lapset eivät ymmärrä nukkua omissa sängyissään?  Miksi pakkassäähän lähdettäessä pitää aina vinkua ettei enää halua käyttää haalaria/pipoa/hanskoja/kenkiä/huivia/tyhmä äiti?

Miksi lapset luulee äidin keksivän päästään kaikkia tyhmiä ja turhia sääntöjä? Miksi hampaiden pesu on lasten mielestä yksi maailman hankalimmista ja aikaa vievistä hommista? Miksei ne tajua vaikka sanon saman asian sata kertaa? Miksi kikkeli on niiden mielestä niin hauska sana?

Mä oon niiiiiiiiiiiiiin täynnä kysymyksiä!!!

Ihan oikeesti, yritä nyt piirtää tänne jotain kun kaikki aika menee tällaisten asioiden pohtimiseen. Siinä ei varsinaisesti inspiroidu, eikä tämä satu olemaan mikään valituskuvitusblogi jonne piirretään Ring-elokuvasta tuttuja musta aukko-piirustuksia. Paitsi nyt tänään.

Tai siis mähän vaan esitän ihan tärkeitä kysymyksiä naamaa väännellen ja hiuksia repien.