Kirjoitan tätä blogia näköjään kirjaimellisesti joskus ja jouluna. Kun viimeksi on tullut postattua, mikä joulunodotuksessa on parasta, on aika pohtia kesäsesongin highlightit. ”Oikeat” vastaukset Iltapäivälehtien gallupeissa ovat suurinpiirtein tässä järjestyksessä: 1. Aurinko, 2. Jäätelö, 3. Uiminen, 4.Mansikat..Jne, jne, eikä käy kieltäminen, nehän ne ovat parasta. Yritän kuitenkin mennä pintaa syvemmälle. Mikä oikeasti kesässä liikahduttaa eniten? Tässä oma listani – ja pidän muuten oikeuden kuitenkin vastata yksinkertaisesti ”Aurinko”, jos katugallupissa joku pysäyttää minut ja kysyy samaa. 🙂

1. ”Kesällä kaikki on mahdollista” – ajattelutapa.

”Kesällä sitten maalataan veranta. Kesällä ollaan yötä siellä kauemmassa mummolassa. Kesällä saa valvoa myöhään. Kesällä aloitan rullaluistelun. Kesäksi otetaan joku aivan uusi hiusväri. Kesällä maalataan talven beigeinä odottaneet varpaankynnet makean mansikkaisiksi, pistetään se jo tammikuun alennusmyynneiltä ostettu uskalias mekko päälle ja lähdetään pilke silmäkulmassa terassille. Kesällä jätetään peti petaamatta..”

Kun asuu maassa, jossa on räntä on periaatteessa mahdollinen säämuoto 75 % vuodenajoista, on ihmisillä oltava oikeus haaveilla paremmista ajoista. Usein tuo parempi aika on juuri kesä. (kuulun tosin niihin hörhöihin joille ”parempi aika” on myös joulu, aina elokuun lopusta alkaen..:D)  Ja kyllä kesä aina lupaukset paremmasta lunastaakin, kunhan ei pistä omalle -eikä puolisonkaan- kesäloman to do-listalle liikaa tehtäviä. Sateisenakin kesänä aurinko pilkottaa lämpimästi edes muutaman päivää, talviturkin kastaminen herättää talvella uinuvan sisäisen lapsen, lapsille ei tarvitse pukea kolmea kerrosta vaatetta ulos lähtiessä ja ensimmäiset mansikat maistuvat taivaalliselle talven pakastemarjojen jälkeen. Kyllä, tästä ajasta saa hyvällä omallatunnolla haaveilla marraskuisella parkkipaikalla taivaltaessa, vaikka hetkessä elämisen taito onkin tärkeää.

2. Kesän tuoksut

Olen helposti nostalgiaan taipuvainen ihminen ja tuoksumuistot saavat usein silmät kimaltamaan liikutuksen kyynelistä. Kesä tuntuu alkavan vasta todella, kun haistaa ensimmäisen kerran talven jälkeen vastaleikatun ruohon. Muita taivaallisia kesän ”Eau de parfumeja” ovat saunavihta (juhannussaunassa olen koominen näky, nenä tungettuna vihdan sisään koivun aromeja sisäänhengittäen), kesäinen metsä kun mustikat alkavat olla kypsiä, asfaltti sateen jälkeen (pienenä inhosin hajua, mutta nykyään juuri nostalgiankaipuun myötä se tuntuu niin ihanan tutulta) ja suomalainen järvi kesäiltana – kalallehan se taitaa haista, mutta ne jotka tietävät mitä tarkoitan, saattavat tässä kohtaa nyökätä ;).

3. Päivetys ja pisamat

En ole todellakaan mikään luontainen kyky meikkaamisessa, joten kesä on paras ystäväni luonnollisen pohjan tekemisessä. Se sujuu näin: 1. puhdista kasvot, 2. laita kosteusvoidetta = all set! Aurinkoisten päivien jälkeen iho näyttää kerrankin luontevalta, terveeltä ja hyvinvoivalta. Ripsari ja huulikiilto riittää täydennykseksi. Liika on tietysti liikaa eikä suojakertoimia kannata unohtaa päivävoiteessa, kuivaksi kärtsännyt naama ei taida tuoda parhaita piirteitäni esiin vaikka sävy olisi kuinka päivettynyt!

4.  Kesäkahvit

Mustikkapiirakkaa, hillosilmiä, mansikkajuustokakkua..Olen ”fiikaamisen” ystävä enkä ole vieläkään löytänyt syytä juoda ystävän kanssa kahveja ilman kastettavaa. Kesällä on parasta kun saa juoda kahvit ulkona: torilla, rappusilla, parvekkeella, tai vaikka ABC-huolttiksen terassilla – kunhan saa olla ulkona, kuumaa kahvia- paperimukista, mummolan hienosta kukkakupista tai kotoisasta Arabian Muumimammasta nauttien. Kesäkahvien aatelia ovat kahvihetki termarista kaadettuna puistossa, aamupala auringon lämmittämällä laiturilla ja sokerina pohjalla: kesäteatterin väliajalla, kun saa samalla ihastella olkihattuihin pukutunutta kesäteatterikansaa, joiden silmistä pilkottaa viesti: ”tätä on odotettu monta kuukautta” 🙂