Hiihtämässä

Tänään oli todella kaunis ja aurinkoinen pakkaspäivä. Talvessa tykkään juuri (vain) tällaisista päiväistä. Viime talvena ostin sukset ja päätin kokeilla hiihtoa todella monen vuoden jälkeen. Hiihtämisen ilo hävisi jonnekin peruskoulun liikutatunneille. Onneksi tuo ilo palaa hiljalleen takaisin eikä hiitäminen tunnu enään vastenmieliseltä ajatukselta. Se on kyllä kummallista kuinka monella tutullani on jäänyt hiihtämisestä pääasiassa huonoja muistoja kouluajoilta. 

Tänään kävimme siskoni kanssa hiihtämässä Tikkakosken urheilukentällä. Siellä oli juuri sopivan tasainen maasto ja täydellinen latu. Yhdelle kierrokselle tuli matkaa 400 metriä. Hiihdimme yhdessä viisi kierrosta. Siskoni piti taukoa kierrosten välillä, joten hiihdin itsekseni kolme kierrosta enemmän. Täytyy sanoa, että hiihtäminen on melko kevyttä, kun jalat ovat käytettävissä. Koitin mennä siskoni perässä pelkästään sauvoilla vauhtia lykkien. Jaksoin vain alle puoli kierrosta… 

Sen verran mukavaa meillä oli, että aloimme jo miettimään mitä varusteita ja millaiset sukset tarvittaisiin, että päästäisiin hieman epätasaisempaan maastoon hiihtämään yhdessä. Ainakin Tikkakoskelle lähdetään uudelleen kiertämään kenttää ympäri. 

-M-

kuvat: Petri Mikkonen