Ystävänpäivä – villasukka-arvonnan voittaja

754C4365-1CFD-47ED-9ABA-218CB082A5A4.jpeg

Ystävänpäivänä muistetaan ystäviä ja rakkaimpia. Alunperin se on kuitenkin rakastavaisten päivä. Sen opin vuonna 2001, kun silloisten parturi-kampaamokouluystävieni kanssa pidimme päättötyönä Ystävänpäivän hiusmuotinäytöksen. Juontajan roolissa kerroin yleisölle jotain ystävänpäivästä ja tuo rakastavaisten päivä on jäänyt siitä ainoana asiana mieleen.

Tänä vuonna muistin sitä kaikista tärkeintä ystävääni pienellä yllätyksellä. Jääköön yllätys salaisuudeksi. Ystäväni on ollut tukena ja kuuntelijana silloin, kun olen sellaista tarvinnut. Hän on yhtä pöljä kuin minä ja nauramme välillä aivan järjettömän tyhmille jutuille. Joskus nauramme niin paljon, että vesi valuu silmistä ja vatsa on kipeä. Ihan ensimmäisestä tapaamisestamme tiesin, että meillä on paljon yhteistä. Joka kerta uusista asioista jutellessamme, huomaan kuinka paljon niitä samankaltaisia asioita meidän elämässämme onkaan, hyvä sekä huonoja. Harmikseni minulla ei ole enään lapsuuden tai nuoruuden aikaisia ystäviä. Mutta onneksi ole aikuisena saanut muutaman uuden ystävän ja sen yhden parhaimman.

Mieheni osaa aina iloisesti yllättää. Tänään sain ison kimpun tulppaaneita ja samalla hän toivotti ”Hyvää 14. helmikuuta!”. Kuitenkin tämän päiväistä parempi muistaminen häneltä on kahden vuoden takainen ”Fuck the 14th, I love you everyday.”
Itse ulkoistin ruoanlaiton. Söimme kebabia ja pizzaa leffaa katsellen. Jälkkäriksi söimme Mars-jäätelöt. Ostin kolme arpaa ja yhdessä oli 5€:n voitto. Meillä oli siis melko tavallinen arki-ilta pienellä ”luksuksella” työ- ja koulupäivien jälkeen. 

EAC89437-240E-4656-8D0B-2B767CDE5FC4.jpeg

Ja sitten villasukka-arvonnan voittaja! 

E70B27D8-869C-4577-A2CB-DC6F5B5709F1.jpeg

Voittajaan olen yhteydessä ja hän saa valitsemansa villasukat piakkoin.

Muistakaa muulloinkin kuin Ystävänpäivänä kertoa ystäville ja rakkaille kuinka tärkeitä he ovat.
Ystävänpäivän tulisi olla joka päivä. <3

Rakkaudella M

 

Hyvinvointi Mieli Höpsöä

Dubai – osa 2

Dubaissa vietimme yhden päivän ihastellen ja ihmetellen kukkia ja perhosia. Hotellillta matkasimme taksilla reilu 20 kilometriä Dubai Miracle Gardeniin sekä Butterfly Gardeniin. Molempiin oli pyörätuolilla liikkuvalla ilmainen sisäänpääsymaksu ja avustajalle lippu myytiin puoleen hintaan normaalista. Kalliiksi retkemme ei siis tullut. Taksi taisi maksaa yhteensä molempiin suuntiin 30 euroa ja minun liput muutaman euron.
Aika hauskasti on avustajan lippuun kirjoitettu ”shadow of disabled” (suoraan suomennettuna: liikuntaesteisen varjo). Saattaa olla kyllä ihan yleistä, mutta en ole aikaisemmin nähnyt sitä noin kirjoitettavan.

D2EA2065-27EC-4362-B444-F13604D38624.jpeg

Dubai Butterfly Garden oli ulkopuolelta melko vaatimattoman näköinen paikka. Eikä sisääntuloaulakaan tehnyt sen suurempaa vaikutusta. Mutta ensimmäiseen perhoshuoneeseen astuttaessa olin myyty sillä rakastan perhosia. Huoneessa lenteli paljon, todella paljon, perhosia. Huoneita oli muutama erilainen ja jokaisessa oli eri perhoslajeja. Perhoset saattoivat laskeutua päähän tai kädelle. Niitä sai kokeilla itsekin ottaa kiinni, mutta siipiin ei saanut koskea. Itselläni ei rohkeus riittänyt olla tarpeeksi ripeä, jotta olisin saanut perhosen sormelleni. Työntekijät pitivät siitä huolen, että meilläkin oli siskoni kanssa perhoset koristeena päässämme. Se oli aika jännittävä kokemus.  

193BCC7D-4517-47AF-AE6D-561CB20FB1D7.jpeg

F7798C86-302C-4D53-BAB5-FDBCA30B465B.jpeg

853D6383-E9A3-47C5-880F-48A17B705104.jpeg

DA6BFA50-E6DC-4D69-A3D9-CDD39DA344C8.jpeg

2F320D6C-A244-40EC-BBB8-C7B2836B7161.jpeg

Vielä jännittävämpää oli, kun käsivarrelleni laitettiin perhonen. Kuvan ilmekin sen kertoo, että hieman jännitti ja pelotti. Perhonen ei kuitenkaan tuntunut kädellä juuri miltään. Ehkä hieman kutitti. Kuitenkaan tuo yksi perhonen ei riittänyt. Kädelläni oli lopulta neljä perhosta yhtäaikaa. Kun pahin jännitys meni ohi ja olo alkoi tuntumaan jopa ihan mukavalta, sain yhden perhosen vielä nenänpäähänikin. Se oli jo aika kamalaa. Perhonen levitteli siipiään ihan kaikessa rauhassa ja minä koitin hillitä kiljahduksiani.
Useamman minuutin perhoset viihtyivät kädelläni. Lopulta siirsin ne yksitellen pois. Viimeinen oli kuitenkin sitä mieltä ettei halua lähteä pois. Yritin kaikin keinoin saada sen sormelleni ja siitä kasvin lehdelle. Lopulta taisin hieman liian äkkinäisellä liikkeellä saada sen lentoon. Samalla sain mielenosoituksena jotain lämmintä ja valkoista kädelleni. Mikään pieni ruikkaus se ei ollut ja onneksi suurin osa meni ohi. Googlettelun jälkeen selvisi, että se on perhosten tapa puolustautua. Ei mitään vaarallista ja hengissä olen edelleen.

B3205BAD-E077-4E96-8803-E1CA7F8ACECB.jpeg

EE250F8A-C6F3-496D-9B3D-6AA14893C7FA.jpeg

Perhospuiston vieressä, kävelymatkan päässä, oli Dubai Miracle Garden täynnä kukkia. Kukat oli pääasiassa samoja mitä meillä Suomessa on kesäkukkina. Silti ne olivat aivan uskomattoman kauniita ja puisto oli taidokkasti koristelu niillä. Puiston kiertämiseen ei kovin kauaa mennyt. Siellä oli kuitenkin paljon varjoisia paikkoja minne istahtaa alas veittämään aikaa. Varjoisat kohdat olivatkin suosittuja sillä puisto oli tuulelta suojaisa ja siksi aika paahteinen. Kahviloita ja kioskeja oli useampi mistä sai syömistä ja juotavaa.

726558D9-0B67-4436-BDF8-750E76E9E569.jpeg

2983AD6D-E499-42A0-88DB-08C32054C965.jpeg

F3E29D51-B781-4600-AF0E-CC0AD65A10B2.jpeg

Molemmat puistot ovat retkikohteena käymisen arvoiset. Myös lasten kanssa niissä kannattaa käydä. Lapsille on molemmissa tekemistä, jos ei pelkkä kukkien ja perhosten katselu kiinnosta. 

 Kirjoitan Dubaista kolmannenkin osan. Pari juttua pitää matkasta vielä mainita.

-M-

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat