Black as night

Kohta kaksi kuukautta helteessä. Tänään mietin, että miten nyt tuntuukin niin vilpoiselta. Katsoin lämpömittaria ja totesin lämpötilan tippuneen päivisin jo alle 40 asteen. Ilmankos tuli vilu. Ja kohta ei varmaan tarkene edes altaaseen uimaan. Niin sitä ihminen tottuu kaikenlaisiin ilmastoihin. Onneksi tuli osallistuttua ekan kuukauden aikana jo uintikisoihin.

Osallistuin siis Ranco farmille Biathlon kisoihin. Silloin käytin tekosyynä kuumutta sille etten voi juosta. 😉 Jatkossa en sit varmaan tarkene enää. Aina niitä selityksiä riittää… Mutta oikeasti oli tosi kiva kokemus ja hyvä mahdollisuus tavata uusia ihmisä. Kaikilla on oma tarinansa siitä miksi ovat tänne tulleet ja miten ovat viihtyneet. Jotenkin tuntuu, että kun on harrastuksia niin se auttaa ihmisiä sopeutumaan paremmin.

14484785_10154677548789040_8682803079255868470_n.jpg

Todisteita siitä että vielä pysytään pinnalla. Ja maaliinki päästiin kohtuullisessa aikataulussa.

14567997_10154677550704040_3493101399841027487_n.jpg

Tyttöjen kanssa vietetty aikaa kierrellen eri ostoskeskuksia. Ei siksi että oikeestaan olis mitään ostettavaa, vaan koska silloin pääsee ulos suljettujen muurien takaa. Välillä ihminen on onnellinen kun vaan pääsee auton kyytiin ja näkee hiekkaa, taloja, hiekkaa, ihmisiä ja lisää hiekkaa. Ja päälle vedetään tietysti pelkkää mustaa.

14080011_10154547450119040_5370926109627849695_n.jpg

Paikallinen IKEA sai hetkeksi unohtamaan sen missä on. Yllätys kyllä ainut hetkellinen sairauskohtaus, (vatsataudiksi, ripuliksi tai ruokamyrkytykseksikin kutsuttu) ,täällä tuli hankittua tällä reissulla.

14203164_10154603483244040_321581994603325166_n.jpg

Ja sitten kun ei enää malta enää katsella maisemia auton kyydistä niin on hyvä kerätä kasaan porukka jonka kanssa uhmata paikallisia tapoja. Kävely kadulla ei ole aina ihan itsestään selvää. Tällä porukalla ei pitkälle päästy vaaleat hiukset hulmuten. Paikallinen ”siveyspoliisi” bongasi meidät nopeasti ja kehoitti peittämään hiukset huiveilla. Hulluilla on halvat huvit. Tässä kauden muotivärit esiteltynä mannekiinien päällä. Mustan eri sävyt pukee naista kuin naista.  Huomatkaa erilaiset huivityylit. Joku haluaa näyttää nunnalta kun taas toisilla riittää rohkeutta vilauttaa hieman hiuskiehkuraakin huivin alta. 😉

14322503_10154623244074040_1636551452669471666_n.jpg

Täällä minulla on kavereita useasta eri maasta. Välillä kommunikointi aiheuttaa hulvattomia hetkiä. On mahtavaa huomata ettei ihmiset ympäri maailmaa lopulta ole niin erilaisia. Ja ainakaa kulttuuri tai ihonväri ei sanele sitä tuletko jonkun kanssa toimeen. Kun rohkeasti avautuu ihmisille ja tutustuu heihin huomaa nopeasti onko teillä jotain yhteistä vai ei. Nää tyypit auttoi alkuvaiheessa selviytyy päivistä eteenpäin. Sitä huomaa että tiettyjen vapauksien riisto ei ookkaan niin helppoa. Mutta kun on ympärillä ihmisä joiden kanssa käydä läpi kaikkia kokemuksia, huomaa että yhdessä kaikesta selviää.

14322540_711412849012625_3327246561921406789_n.jpg

Lentopalloa poikien kaa. Lamput katossa säilyi ehjänä, mutta ihmisvahingoilta ei voitu välttyä. 

14333764_10210220534300009_648370499703803198_n.jpg

Team Finland.

14368803_10210220535340035_5329045721765585767_n.jpg

Team South-Africa, Spain, Finland, Italia and Argentina. Here is some of the new friends I have here. Dinner and dancing with friends after work is the best time in here. Oho ja näin huomaan kääntäneeni kielen englanniksi. Sitä huomaa välillä puhuvansa suomea töissä filippiiniläiselle työtoverille ja ihmettelee miksi hän katsoo suo niin oudosti. Onneksi näilläkin hoksottimilla suht nopeasti huomaa että mahtaa olla ongelmana se ettei filippiineillä sattuneesta syystä ole kuulunu koulutusohjelmaan suomen kieli.

14462918_10154673138709040_5614413324991977847_n.jpg

Naiset pääsi vähän landelle käppäilee. Ei huono päivä ollenkaan.

14470560_10154673138329040_437035654392105796_n.jpg

Ja kotibileet on aina parhaat bileet. Meidän Suomi päivä/ilta sisälsi makaronilaatikkoa ( nam!), Sinivalkoisia värejä, Suomalaista vettä, Ruisnappeja lohimoussella (nam!! söin monta) ja muuta ihanaa ruokaa. Myös Irlantilaiset lajitoverit osoittautuivat harvinaisen mukaviksi keskustelukumppaneiksi. Iltaan liittyi tottakai Matti ja Teppo sekä myös Jaakko Teppo. 🙂

14441176_10154673138039040_2935019611452233276_n.jpg

Uimakoulu Marian johdolla. Kävimme läpi uintilajeja kissasta jänikseen sekä kelluntakuvioista kilpikonna- ja tähtikellunta oli edustettuna. Mikäs sen parempaa kuin lillua altaassa ja miehet täyttää lasia sitä mukaa kun se tyhjenee. Ei huono ollenkaan.

IMG-20161001-WA0017.jpg

 

Prayer time menossa. Jälleen allekirjoittanut edustaa tyylikkäällä olemuksellaan ryhdikkäästi nojaillen ostoskärryihin.

14593679_10154695123089040_1813503051_n.jpg

Ainiin ja tää on sit meitin resitenssin portti tai ”gaitti” niinku tääl päin sanotaan. Siitä on muutaman kerran ajeltu läpi eri tyylein. Siinä kun on sellainen pujottelu rata. Toiset ajaa hiljaa, toiset kovaa ja toiset aivan liian kovaa. Toiset laulaa myös tangoa turvamiehille saapuessaan.

14608085_10154695058424040_925636818_n.jpg

Synttärisankarin kukitus seremonia käynnissä. Juhlia riittää kun vaan viittii lähteä liikkelle. Kyseisistä juhlista olisi paljon hullun hauskaa kuvamateriaalia, mutta luulen niiden julkaisematta jättämisen olevan paras vaihtoehto. Mutta hauskaa oli ja kotiinkin selvittiin aamuun mennessä.

14593766_10154695058004040_1050871687_n.jpg

Tämä kuva edustaa sitä millaista täällä olo on. Jos valitsee oikean suunnan ja asenteen näkee paljon vihreää valoa. Mutta jos taas eksyy väärälle polulle huomaa kyllä nopeasti edessä olevan punaista. On hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Välillä itkettää niin pirusti kun huomaa ettei verensokerin mittaaminenkaan suju kovin helposti. Hoitajana työskennellessä täällä täytyy unohtaa täysin kaikki se mitä Suomessa on opetettu. Tai ei nyt tietenkään täysin, mutta sen on oppinut että kaikki asiat kannattaa varmistaa. Jokaisessa maassa on hyvät ja huonot puolet. Oman kokemukseni mukaan täällä on myös sairaalassa toimintamalleja joita olisi hyvä myös Suomessa toteuttaa.  Toiset asiat tuntuu taas uskomattoman typeriltä. Välillä tuntuu ettei tajuu mitään.Mutta sitten kun asiat lähtee taas rullaa niin kyllä se tuntuu tosi mahtavalta. Olen onnellinen kun olen uskaltanut lähteä mukaan tähän seikkailuun. Yks päivä kerrallaan ja niin se aika vaan menee.

14620129_10154695058884040_1837421057_n.jpg

 

 

suhteet oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *