Stressin poistuminen, kunnon yöunien saapuminen ja eilinen lääkärikäynti tekivät kyllä ihmeitä! Eilen olo oli jo todella paljon parempi ja piti oikein jarrutella, ettei innostu liikaa. Päätin mennä alkuperäisen suunnitelman mukaan kuuntelemaan Viikin hauskan moderniin kirkkoon Kauneimpia Joululauluja ja muuttaa suunnitelmasta vain sen osan, etten laula sanaakaan. Fiilistelin tunnelmaa ja kuuntelin muutaman laulun silmät kiinni. Oli hauskaa kuulla myös sellaisia lauluja, mitkä eivät olleet ennestään tuttuja. Istuttiin Tonyn kanssa takarivissä äänettöminä ja näytettiin varmaan siltä, ettei edes kiinnosta, mutta nautittiin kyllä molemmat suuresti. Jouluaaton kirkossa laulan sitten tämänkin päivän edestä!

Tilaisuus oli siis Suomen Lähetysseuran järjestämä ja kerätyt varat suunnataan unohdetuille lapsille ympäri maailman. Monessa kaupungissa lauletaan vielä tällä viimeiselläkin viikolla. Järjestettävät laulupäivät näet täältä: Kauneimmat joululaulut. Jos laulut on jo laulettu omassa pitäjässäsi tai muuten ei vaan houkuta lähteä ihmisten sekaan, niin onhan joululaulutapoja muitakin! Niitähän voi omaksi viihdykkeeksi hoilata suihkussa, kuunnella jouluradiosta, laittaa cd-levy soittimeen jos sellaisen vielä omistaa, mennä konserttiin tai lasten koulun joulujuhlaan. Joskus vaan tietyt asiat viimeistelevät sen tunnelman ja mielestäni ne on niitä mistä pitää pitää kiinni. Mulle se on se, että kosken pianoon vain jouluisin (tai kesällä joululauluja soittaen). 

-Janita

Tässä vielä aivan mihinkään liittymätön kuva Zarasta ja hänen mahtavasta mummostaan Unasta. Pidetään vielä pari päivää vauhti päällä ennen aattoa! 

Kuvan nappasi Unan omistaja Wilhelmiina.