1. joulukuuta

DSC09194.jpg

Ihaninta joulukuuta ja joulukuun ensimmäistä päivää!

Täällä taas minä, tyyppi joka haluaisi kirjoittaa blogia ympäri vuoden, mutta mulla ei vaan kertakaikkiaan riitä vuorokaudessa tai edes viikossa tunnit siihen. Niinpä oon valjastanut joulun ja sen odottamisen tähän blogi-intoiluun! Siksi siis kirjoittelen täällä lähinnä varmaan omaksi ilokseni, mutta ehkä joku muukin saa täältä vähän joulumieltä tai jopa jouluisia ideoita itselleen!

 

Joulukuun ensimmäisenä päivänä täältä löytyy ihana helppo ja ennen kaikkea näyttävä idea kranssin askarteluun. Tämän kranssin vein ihanalle pariskunnalle jouluiseksi tuparilahjaksi ja ainakin se otettiin ilolla vastaan. 🙂 Tekeminen on tosi helppoa ja käytännössä ilmaista!

Tarvitset ainoastaan suodatinpaperia, nitojan, kynän, juomalasin, liimaa ja kranssipohjan.

DSC09166.jpg

Kranssin pääraaka-aineena toimivat valkaistut suodatinpussit. Yhdestä paketillisesta riittää ainakin yhteen, ehkä jopa kahteen kranssiin, riippuen vähän kranssin halkaisijasta.

DSC09168.jpg

Laitetaan kolme suodatinpussia päällekkäin ja piirretään päällimmäiseen pussiin keskenään samankokoisia ympyröitä.

DSC09169.jpg

Sitten nidotaan pussit kiinni toisiinsa.

DSC09170.jpg

Ja sitten on vuorossa leikkaamisoperaatio. Oli hankala arvioida miten paljon ympyröitä piti tehdä, mutta niitä on kyllä helppoa tehdä sivussa lisää jos huomaa etteivät ne riitäkään.

DSC09172.jpg

Vaikka leikkaaminen tuntui hitaalta, paljon hitaampaa on taitella ympyröistä ruusuja. Jokainen kuudesta kerroksesta on nostettava ja rypytettävä erikseen. Kannattaa rypyttää kukkaa voimakkaasti ja sen jälkeen avata sitä hieman, että se näyttää kauniimmalta.

DSC09173.jpg

Tältä ruusu taittelun jälkeen suunnilleen näyttää. Totesin kyllä, että jokainen taiteltu oli erinäköinen, mutta se kuuluu asiaan!

DSC09174.jpg

Aika monta ruusua saa kyllä taitella! Näistä kaikista jäi lopulta yli n. 10-15 kappaletta.

DSC09180.jpg

DSC09182.jpg

Sitten kun ruusuja on taiteltu aikamoinen kasa, on aika aloittaa liimaaminen. Kranssin pohjana voi käyttää itse tehtyä tai valmiskranssipohjaa. Itse kokeilin tehdä styroksikranssin päälle ja siinä oli ainakin helppoa edetä kerroskerrokselta liimaamisen kanssa. Vaikka itse liimasinkin kuumaliimalla, ne pysyvät takuuvarmasti kasassa myös ihan tavallisella liimalla!

DSC09185.jpg

Kuumaliima kannattaa ehdottomasti laittaa ensin ruusuun ja sitten painaa ruusu kiinni styroksiin, ettei styroksi sula liian kuumasta liimasta! Kukkia voi asetella oman mielensä mukaan tosi tiiviisti tai vähän väljemmin.

DSC09188.jpg

Ja valmis lopputulos näyttää sitten suunnilleen tältä!

DSC09191.jpg

Ripustamista varten liimasin vielä nauhan kranssin taakse. Toki se olisi kaunis pöytäkoristekin, mutta kynttilää en ehkä uskaltaisi polttaa tuolla sisällä, ettei vaan syty ohut suodatinpaperi palamaan!
 

 

Toivottavasti jaksoit selata tänne alas asti ja tulet huomennakin ”avaamaan” joulukalenterin luukun!

 

Isosti sydämiä sinulle lähettäen,

Jouluhullu-Janita

Hyvinvointi Sisustus Mieli Suosittelen

WHO AM I?

IMG_3037.jpg

Itselleen sitä vain on sellainen kuin on, ehkä sellainen kuin on aina ollut. Perhe tietää -joskus itseäkin paremmin- minkälainen olet, miten reagoit asioihin, mistä pidät, mitä pelkäät, mistä unelmoit. Hengität, reagoit, olet, elät. Mutta mitä olet sillä hetkellä, kun se pitää selittää jollekin uudelle tuntemattomalle henkilölle tai taholle? Minkä tiivistät ja mitä jätät pois? Kuka minä lopulta olen?

Ihmisellä on hassu taito tiedostaa ja olla tiedostamatta itsestään asioita. Minäkuva saattaa muuttua ja luultavasti muuttuukin ajan mukana sekä riippuen siitä missä olet, mitä teet ja minkälaisessa asemassa reagoit ympäristöön. Ilman minkäänlaista esittämistä ja toisenlaisen minän yrittämistä sitä vaan on erilainen eri tilanteissa. En todellakaan puhu kotona samalla tavalla kuin töissä ohjatessani perheitä laulaen. En komenna koiraa ja keskustele työhaastattelijan kanssa samalla tavalla. Puhun eri asioista ollessani koulussa tai kotona. Niinhän sen pitääkin olla? 

”Kerro itsestäsi” No hmmm. Kuka mä oikein olen ja mistä tulen? Mähän tiedän sen ja silti en todellakaan. Miten se puretaan kuuntelijalle järkevässä muodossa, ilman romaanimaista pituutta ja kiinnostavasti? Vastaaminen vähättelemättä, liioittelematta tai totuutta yhtään muuttamatta ja silti erottumalla joukosta on yllättävän vaikeaa. 

 

Tiedätkö sä, kuka sä olet? 

Suhteet Oma elämä