Mitä jos?
Olen pitänyt tarkoituksella lähes kuukauden mittaisen postaustauon johtuen pitkälti siitä, että oma projektini ei ole edennyt ja muutenkin elämässä on tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi kysymysmerkkejä.
Kilpirauhasarvojen heittelyt lyövät edelleen jarruja pohjaan, sillä lääkitystä ja arvoja joudutaan edelleen säätämään. Ensi viikolla on seuraava kontrolli ja toivottavasti se tuo tullessaan parempia uutisia kuin aikaisemmat.
Jo jonkin aikaa olen pohtinut työpaikan ja jopa alanvaihtoa, mutta toistaiseksi nämä ajatukset ja toiveet ovat jäissä projektin ollessa edelleen kesken. Näiden asioiden kanssa ei ole tällä hetkellä kiire, mutta keskeneräisiä, ajatuksissa pyöriviä asioita on tällä hetkellä niin että päässä ajoittain surisee.
Harvoin jossittelen mitään, mutta tämä alkusyksy on aiheuttanut muutamia pohdintoja ja kysymyksiä. Mitä jos mielenkiintoinen työ menee ohi sen takia, että ajatukseni ovat projektissa? Mitä jos mielenkiintoinen työ houkuttelee siinä määrin, että projekti jää hetkeksi tauolle ja sitten onkin myöhäistä? Mitä jos odotan liian pitkään työpaikan tai alan vaihtoa ja nykyinen ala ja työ uuvuttaa niin, että sairastun tai uuvun vakavasti? Mitä jos tapaisin jonkun upean, ihanan miehen, jonka takia projekti jäisi kesken ja jäisin syystä tai toisesta lapsettomaksi? Mitä jos projekti meneekin edelle, mutta ei tuokaan toivottua lopputulosta ja olisin menettänyt upean ihmisen elämästäni? Miten pitkään voi odottaa, niin ettei tee hätiköityjä päätöksiä, mutta niin ettei kuitenkaan odota liian pitkään?
Nämä ajatukset ovat jääneet pyörimään mieleeni keskusteluista, joita olen käynyt eri ihmisten kanssa. Liikaa en näitä halua pohtia, sillä nämä aiheuttavat vain ja ainoastaan ahdistusta. Aion vetää henkeä, odottaa seuraavien kokeiden tuloksia ja katsoa rauhassa päivä ja viikko kerrallaan eteenpäin. Muistaen kuitenkin sen, että aika kuluu ja loputtomiin ei voi ratkaisujen tekoa siirtää. Ja luotan siihen, että intuitio, sydän ja järki muodostavat combon, jonka avulla nämä asiat saadaan ratkaistua. <3