Oman elämänsä supersankari

6.5.2012 titiu

the rings the blings the pool the palace

..eli, kun olen taas varoissani.

En ole mikään himoshoppailijamaterialisti, mutta kyllä, pidän kuluttamisesta. Pidän uusien tavaroiden (olivat ne sitten bränäreitä tai kirppiskamaa) hankkimisesta, siitä kuuluisasta pirullisesta shoppailumoodista. Hankin kuitenkin vain tarpeeseen, ja yleisesti ottaen kulutan lempivaatteeni ja -kenkäni puhki. Tällä hetkellä päälläni on H&M:n alerekistä vuonna 2008 ostettu viskoosimekko, ja itken verta, kun se kuolee. (ps. viskoosi on hyvä materiaali, pidän kovasti ja suosittelen lämpimästi.)

Eniveis, kokoan listan, jotta kun saan huomenna kuulla saaneeni uuden työpaikan (itsesuggestio rocks), muistan vielä mitä shoppailla. Yeah! Ohitetaan siis se totuus, etten äsken saanut kahvilasta ostettua leivosta ja kahvia, koska Electronin kate tuli vastaan. Onneksi oli kolikoita, kuka nyt sunnuntaina tekisi töitä ilman leivosta ja kahvia!

vagabond

Kengät, mustat kiilakorkoavokkaat siveellisellä platolla. Töihin. Hah!

marimekko

Marimekon Olkalaukku, juuri tämä. Painin pitkään jo aiemmin tämän ostamisen kanssa, ja harmittaa nyt, että jäi silloin. Kävin testailemassa senkin, että sopii sävyltään muutamiinkin nilkkureihini. Miksi en ostanut jo silloin?!

essie

Olen heikkona kynsilakkoihin, and these new Essies make me drool. Ostan ainakin viittä muuta eri sävyä, tuon ylläolevan korallinpunaisen lisäksi, ja teen näin.

canon

Canon EOS 60D. Vanha rakas järjestelmällinen kamerani alkaa tekemään kuolemaa, ja uusi on hankittava. Painin yhä 60D:n ja 600D:n välillä, onneksi asia ei ole ajankohtainen 😉

ITA

Ja viimeisimmäksi… pistän rahaa syrjään sopivan summan kuussa, tai avaan aurinkotilin, ja ostan kaksi lippua paratiisisaarelle. Ylläoleva kuva on Suomessa eilen alkaneen Survivorsin 20. kauden inspiroima, Samoan Upolusta. Kelpais, eikö? No, ihan sama missä se on, kunhan siellä on valkoinen hiekka, turkoosi meri ja palmuja.

Näiden lisäksi ostan jonkin mukavan hempeänkesäisen maksimekon, napakan mustan mekon töihin, ja toimistokelpoiset caprit.

Kunhan vain saan sen työpaikan.

Puheenaiheet Raha Höpsöä

5.5.2012 titiu

Jalka oven välissä (älä lyö ovea lujaa kiinni)

Olin tuossa loppuviikosta haastateltavana koulutustani vastaavaan, erikoisalaani sivuavaan kokoaikaiseen vakituiseen työpaikkaan. Sinne, minne odotin haastattelukutsua piinaavat puolitoista viikkoa.

Olin taas ajoissa (”me ollaankin tässä jo opittu, että kaikki työhaastatteluun tulevat tulevat yleensä ajoissa” …öö, sori, aattelin että näytän tyhmältä jos jään tuohon ulkopuolelle teidän toimiston ikkunoiden eteen pönöttämään viideksi minuutiksi odottamaan että kello tulee tasan), tukka hyvin paperit suorassa järjestyksessä.

Meni mielestäni ihan hyvin, vastasin fiksusti, sain aikaan keskustelua. Mutta niinhän se on aina, haastattelu menee mielestäni hyvin, ja joo kiitos kuulemiin näkemiin ilmoittelemme sitten alkuviikosta my ass.

—

No, olen silti antanut itselleni luvan innostua – kahdesta vaihtoehdosta.

Jos saan tämän työpaikan, voin hankkia vaikka mitä (tarpeetonta ja) tarpeellista; aion tehdä tästä listasta oman postauksen.

Jos en saa tätä työpaikkaa, minulla on edessä ihana pitkä kesäloma.

…eli, toisin sanoen:

Jos saan tämän työpaikan, minulla on täysi kesäloma seuraavan kerran vasta kesällä 2014. 2014! Ihan sickkiä.

Jos en saa tätä työpaikkaa, en voi ostaa kaikkia niitä (tarpeettomia ja) tarpeellisia asioita, joista haaveilen.

—

Mutta mulla on siis kuitenkin ihan hyvä fiilis, I think I nailed it – naulasin sen. Mahtavaa! Yritän olla innostumatta liikaa, jotten sitten pety. No, petyn kumminkin. Se, että minä olen hyvä ja sopiva, ei tarkoita sitä, etteikö joku voisi olla vielä parempi ja sopivampi.

Lupasivat ilmoittaa alkuviikosta, mikä tarkoittaa sitä, että käyn taas kännykän kanssa vessassakin.

Työ ja raha Työ