Olen ollut työttömänä paria päivää vaille 2kk. En ole saanut vielä penniäkään rahaa liitolta, paperisota on ollut ehkä juuri niin naurettava kuin pelkäsinkin.

Suhtauduin alkuun asiaan vähän niin, että ei se nyt niin hankalaa voi olla, kun vain seuraa ohjeita tunnollisesti — no, olipa kivaa olla väärässä.

Olen soittanut liittoon arviolta kymmenisen kertaa, koska en ole omine neuvoineni saanut selkoa täytettäviin lomakkeisiin. Siltikin paperit ovat kerta toisensa jälkeen tulleet bumerangina takaisin, on vaadittu selvityksiä lomakorvauksista, työvuoroista, työsopimuksista, en edes enää muista mistä kaikista.

Ensimmäinen hankaluus tuli palkkatodistuksen täyttämisessä. Työpaikkanihan siis vaihtoi omistajaa 2 viikkoa ennen irtisanomistani, joten jouduin selvittelemään, kumpi taho allekirjoittaa palkkatodistukseni – se, kenen palveluksessa olin ensimmäiset 32 viikkoa vai se, kenen palveluksessa viimeiset 2 viikkoa.

Tämän jälkeenkin todistuksesta jäi uupumaan kuusi(!!) päivää, jolta ajalta jouduin lähettämään palkkatodistuksen irtisanomistani edeltävästä työpaikasta. Omakustanteinen kirje 1.

Omakustanteinen kirje 2. lähti samaisten kuuden päivän osalta, selvitys ei kelvannut sellaisenaan vaan lisäksi piti lähettää työvuorolistat sieltä melkein vuoden takaa.

Vieläkään ei kelvannut, piti lähettää omien selvitysten lisäksi kopio työvuorolistasta haetulta ajalta. Omakustanteinen kirje n:o 3.

Tuli hylkäävä päätös, olen saanut irtisanomispalkan yhteydessä lomakorvauksia. Nämä nostivat normaaleihin karenssipäiviin lisättynä ansiopäivärahakorvauskelvottomien päivien määrän niin korkeaksi, että ensimmäinen kuukausi ja pari päivää päälle jäivät ns. rahattomaksi. No, onneksi oli ne lomakorvaukset, ja säästötili.

Tuli seuraava kuukausi, lähetin uuden hakemuksen. Tiedustelin puhelimitse laitanko nyt sitten jatkohakemuksen vai kokonaan uuden ansiopäivärahahakemuksen, koska kirjeitse tuli kotiin jatkohakemus mutta netissä en saanut sitä täytettyä. Jatkohakemus, omakustanteinen kirje n:o 4, tällä kertaa vahingosta viisastuneena höystettynä palkkakuitilla ja työvuorolistoilla (saan siis soviteltua ansiopäivärahaa niiltä päiviltä kun en ole osa-aikatyössäni).

Tuli bumerangina takaisin. Olin laittanut hakemuksen alkamaan ensimmäisestä päivästä karenssin jälkeen – ei kelvannut, olisi pitänyt pistää suoraan siitä, mihin ensimmäisen hakemuksen ajanjakso päättyi VAIKKA siitä oli jo valmiiksi yli viikko hylättyä lomakorvausten takia.

Omakustanteinen kirje n:o 5, uusi ansiopäivärahahakemus vajaalta viikolta työvuorolistoineen.

—

No, nyt on sitten näköjään tullut myönteinen päätös, maksupäivä 18.5. eli kaksi kuukautta ja yksi päivä työttömyyteni alkamisen jälkeen.

Summa: 28o€ ja rapiat päälle. 280€.

Onneksi on säästötili, samperi soikoon. Toivottavasti vuokranantajakin on joustava, kesäkuun vuokranmaksu venynee kuun puoleenväliin saakka sillä avokkihan ei saa kesäkuulle opintotukea ja kesätyöpaikka maksaa 1. palkan 15.6.

—

En mä nyt mitään mansikoita sieltä olettanutkaan saavani, mutta kyllä tuo tuntuu jo aika märältä rätiltä naamalle.

Varsinkin, kun en mitenkään nauti (enää) tuosta osa-aikatyöstäni; vuorot ovat lyhyitä ja saisin useimpina työpäivinä enemmän rahaa liitolta jos vain makaisin pershe homeessa kotona kattoon syljeskellen.

Olen kuitenkin sekä liittoon että työkkäriin ilmoittanut saavani sieltä n. 50 tuntia kuukaudessa, joten kai ne on itkulla väännettävä, taloudellista tappiota tehden.

—

Ymmärrän myös sen, että varmasti osa tästä rahansaannin turvaamisesta työttömyysaikana ON TEHTY tahallaan vähän hankalammaksi, sillä en mä kyllä ainakaan jaksaisi tätä tehdä huvikseni vuodesta toiseen. Saadaan säikäytettyä me kuuliaiset kansalaiset takaisin töihin.

Mä en kuitenkaan mitenkään vapaaehtoisesti jäänyt työttömäksi. Ei ollut mun valinta. Olen hakenut töitä, käynyt useassa eri haastattelussa, ja töitä sainkin – laskutavasta riippuen työttömyysaikani tulee kestämään 2-3 kuukautta.

Silti sapettaa. 280€. Miten siitä maksetaan puolet vuokrasta, ja sitten vissiin syödään pelkkää alahuulta.

Kiitti.