Skoretin kyllä

Fillaroin töistä tänään ja avasin oven sydän pamppaillen, enkä tiiä ettäkö jos hengästymisestä vai jännityksestä. Käsi tärisi niin ettei meinannu avain osua lukkoon.

Ja siellä oli eteisessä iiiso paksu kirjekuori.

33p alin hyväksytty ja meikätyttö 71 SEITSEMÄNKYMMENTÄ YKSI pistettä. Kevyesti, kerrassaan heittämällä sisään. 😀 Olisin ilmeisesti päässyt hakemaani amkiin mille tahansa insinöörilinjalle.

 

Ja nyt sitte raapimaan päätä, että josko irtisanoutua, kysellä opintovapaata vai lykätä opiskelun aloittamista vuodella. Mun tuurilla, sillä samalla hetkellä ku eka opintoraha napsahtaa tilille, pissaan tikkuun plussan. Eikä siinä muuten mitään, mutta kun ilmeisesti opintorahan nostaminen tiputtaa äitiyspäivärahan minimiin, mikä on aika paljon pienempi kuin jopa minun ansiotuloistani laskettuna.
Siippa käski miettimään, että mitä mä sitten haluaisin.
Mä haluaisin vauvan, ja pystyä maksamaan oman osuuteni asuntolainasta.

Mut hei, mä tein sen. Mä pääsin ammattikorkeaan. In your face, typerä lukion matikanopettajani! 😀