Työnhakua

Tämä ei tule olemaan mikään ”tee näin, niin saat 100% varmuudella töitä” -postaus.

Joskus nuorempana pystyin vielä kehuskelemaan sillä, että olen päässyt kaikkiin työpaikkoihin mihin olen hakenut. Tokihan alkuun suuri osa työpaikoista oli ihan niillä kuuluisilla suhteilla hankittuja, mm. ensimmäinen kesätyöpaikkani 16-vuotiaana hakkaamassa mutaa arkeologisella kaivauksella (so not cool), tai pystymetsästä à la carte -ravintolan tarjoilijaksi pääseminen.

Sitten hain Hesburgeriin, pääsin kyllä haastatteluun mutten pidemmälle. Mäkkärissä ei tärpännyt edes haastatteluun asti. Olin shokissa 😀 Toki, minusta ehkä pystyi lukemaan, etten mitenkään palavasti halunnut vaihtaa mukavaa saaristolaisravintolaa pikaruokalan rasvankäryyn, mutta todistinpa ainakin itselleni, että olisin valmis työhön kuin työhön.

Viimeisimpään työpaikkaani (siihen siis, mistä minut juuri irtisanottiin) minut palkattiin usean sadan hakijan joukosta. Tämä taisi todella olla ensimmäinen työpaikka mihin halusin todella palavasti, ja ilmeisesti se välittyi myös haastattelijoille.
Harmi vaan, että kävi miten kävi, unelmatyö muuttui ikäväksi pakkopullaksi. Onneksi tuli potkut, enkä joutunut irtisanomaan itse itseäni 😉

 

Mutta jotta en vallan jäisi lepäämään laakereilleni…

Tein Word-tiedoston mihin kirjaan ylös tiedot hakemistani työpaikoista. Harkitsin Exceliäkin, mutten jaksanut aukaista sitä erikseen – Word oli jo valmiiksi auki.

Kaksi hakemusta lähetetty, toinen koulutusta vastaava kokoaikainen vakituinen uudessa, avattavassa pisteessä – toinen kuukauden määräaikainen mutta perin mielenkiintoisen oloinen homma.

 

Maanantaita ja uusia työpaikkailmoituksia odotellen…