Yle uutisoi lokakuussa suuren osan hoitajista pohtivan alanvaihtoa koronan aiheuttaman uupumuksen takia (Yle). Toivoisin terveydenhuollon kestävyyden ja hoitajien jaksamisen takia, että tilanteeseen löydettäisiin hoitajille edullinen ratkaisu, mieluiten ennen kuin hoitajat vaihtavat alaa massoina. Toisaalta uskon, että on olemassa hoitajia, joille alanvaihto olisi oikea ratkaisu ilman koronaakin, ja toisaalta tunnen myös niitä, joille sairaanhoitajan työ on pitkäaikainen unelma. Suomessa on paljon opiskelumahdollisuuksia, etenkin jos on valmis joustamaan opiskelupaikkakunnan suhteen. Mutta entä jos unelmaopiskelupaikka ei yrityksistä huolimatta aukea? Tällöin voisi olla aika harkita ulkomailla opiskelua.

Lääkärin tai hammaslääkärin ammatti on monien unelma, mutta Suomessa opiskelupaikan saanti on erittäin haastavaa. Tällöin voisi olla aiheellista tutkia ulkomaisia vaihtoehtoja, jos elämäntilanne sallii ulkomaille muuton. Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Puolassa on englanninkielisiä lääketieteellisiä ohjelmia, ja etenkin Tarton lääketieteellinen on houkutellut monet suomalaiset suorittamaan opintonsa Virossa. Monille lääkiksen ovet ovat avautuneet siellä helpommin kuin Suomessa. Yleensä näiden ohjelmien opiskelijavalinta suoritetaan pääsykokeella, ja esimerkiksi Tarton pääsykoe on biologian SAT. Kuluja ulkomailla opiskelusta tulee ainakin lukukausimaksujen mudossa (n. 3 500 – 12 000 e per lukuvuosi, yliopistosta riippuen). Usein maiden hintataso on tosin Suomea huomattavasti alhaisempi, joten ainakin osan näistä maksuista voi hoitaa opintolainalla.

Toinen tapa lisätä opiskelumahdollisuuksiaan on haku Ruotsin yliopistoon. Tällöin tulee käännättää lukiotodistukset auktorisoidulla kääntäjällä, sillä opiskelupaikkaa haetaan niiden perusteella. Etuna Ruotsiin hakemisessa on helppous: kun tarvittavat asiakirjat on ladattu hakuportaaliin (Antagning.se), tulee vain hakea haluttuihin opiskeluohjelmiin ja asettaa ne mieltymysjärjestykseen, kuten Suomen systeemissä. Pääsykokeita on ani harvassa ohjelmassa. Myöskään kielitaidosta ei kannata stressata, sillä suomalaisilla on usein lukiokoulutuksen ansiosta hyvä pohja syventää ruotsin taitojaan, ja useat Ruotsin yliopistot tukevat ulkomaisia opiskelijoita tarjoamalla ruotsin valinnaisia kursseja. Opiskeluvalmius määräytyy sen perusteella, onko hakijalla tarvittavat kurssit suoritettuina, esimerkiksi vuonna 2015 lukiosta valmistunut tarvitsisi Uppsalan farmaseuttiopintoihin 5 kemian, 2 biologian ja 8 fysiikan kurssia sekä pitkän matematiikan. Opiskelijavalinnassa hakijan pistemäärää verrataan muiden hakijoiden pisteisiin, ja eniten pisteitä saaneet saavat opiskelupaikan. Henkilökohtainen pistemäärä lasketaan lukion todistuksista, mutta sen voi arvioida myös itse etukäteen ja vertailla tulosta eri koulutusten menneiden hakujen pisterajoihin (Antagnings poäng).

Ulkomailla opiskelu vaatii siis jonkin verran rahaa, hieman järjestelyä ja rutkasti uskallusta, mutta voi parhaassa tapauksessa avata ovet unelma-ammattiisi!

Lisätietoa Ruotsiin hausta

Kuva: janeb13 / pixabay

Korona on laittanut matkasuunnitelmat jäihin joksikin aikaa, mutta moni on luultavasti ehtinyt jo haaveilemaan tulevista matkoista koronan jälkeen. Kukaan ei tiedä, milloin kansainvälinen turismimatkailu palaa entiselleen (tai ainakin melkein entiselleen), mutta se ei estä tulevien reissujen suunnittelua jo nyt. Matkailua voi tulevaisuudessa heikentää rajoitusten lisäksi ihmisten heikentynyt kulutuskyky, kun korona on monin tavoin muuttanut taloutta. Tulevaisuudessa voikin olla aiheellista palata jossain määrin vaihtotalouteen esimerkiksi matkailun suhteen.

Otetaan esimerkki, jossa pariskunnan tyypillinen Berliinin matka sisältää lennot, hotellivaraukset, ravintolat ja nähtävyydet. Vaihdetaan tämä matkailu ja työskentely- matkaan, joka sisältää laivamatkan Tukholmaan ja junareissun Kööpenhaminaan, jossa yö vietetään hostellissa muihin matkailijoihin tutustuen. Kööpenhaminasta matka jatkuu junalla Berliiniin, josta farmin omistaja hakee matkaajat farmille. Siellä matkaajat saavat tutustua paikallisiin tapohin ja ihmisiin, kokea aitoa jokapäiväistä elämää ja oppia esimerkiksi omavaraisuutta. Matkaajat tekevät töitä muutaman tunnin päivässä yösijaa ja tuoretta ruokaa vastaan. Lisäksi heillä on mahdollisuus tehdä retkiä lähiympäristöön, ja käydä vaikka Prahassa viikonloppumatkalla. Jos junamatkailu uuvuttaa, voi sen vaihtaa lentämiseen.

Tällä tavoin pääsee myös kauemmas. Matkailu ja työskentely-tyyppisissä järjestelyissä on syytä kiinnittää huomiota kohdemaan viisumikäytäntöihin. Ainakin Australia ja Uusi-Seelanti tarjoavat nuorille (yleensä alle 31-vuotiaille) suomalaisille Working Holiday-viisumeja, joilla maihin pääsee ainakin vuodeksi. Kokonaista vuotta ei toki tarvitse paikassa viettää.

Toinen halpa matkailumuoto, joka sopii myös lapsiperheille, on telttailu tai asuntovaunun tai -auton kanssa matkailu. Jos omaa telttaa ei löydy, voi sellaista kysyä lainaan lähipiiristä.

Jos minkäänlainen työnteko ei kiinnosta lomalla, ovat halpimpia matkailutapoja couchsurfing, hostellit ja airbnb. Jos yksityisyys on tärkeää, on hyvä vertailla hostellien, motellien ja hotellien edullisimpia huoneita huokeisimpiin airbnb-asuntoihin, sillä edullisin vaihtoehto vaihtelee riippuen määränpäästä. Jos turvallisuus huolettaa, antavat muiden arviot tukea päätöksentekoon.

Nuorille ihmisille vapaaehtoistyö antaa kokemusta, jota jotkin työnantajat arvostavat suuresti. Usein itsenäisesti hankittu vapaaehtoistyö on myös huomattavasti edullisempaa kuin organisaation kautta hankittu. Tällöin tulee tosin kiinnittää erityistä huomiota vakuutuksiin ja turvallisuuteen yleensä.

Matkailua ja työskentelyä kotimaassa ja kaukana (ei pelkästään farmitöitä):

Workaway

HelpX

Kuva: Pixabay, Free-Photos