Painavaa asiaa keveydestä

Päivittäin punnerruksia, 16 kappaletta X-hyppyjä kahdesti päivässä sekä polkupyörällä ajoa kolme kertaa päivässä. Näin kuuluivat 7 vuotiaan pikkutytön laatimat jumppaohjeet, jotka ovat osa hänen itse tekemää laihdutussuunnitelmaansa. Sallittujen ruokien listalla hänellä puolestaan komeilivat omenat, kiivi sekä jogurtti.

(Kuva täältä)

Selailin uutisotsikoita ja silmiini sattui reilun viikon takainen tapaus, jossa äiti oli löytänyt 7-vuotiaan pikkutytön itselleen tekemän painonpudotus-suunnitelman. (Alkuperäinen uutinen on luettavissa täällä. )

Järkytyin. Isosti. (Siinä ehkä syy tähän pitkään postaukseen.)

Tyttö on seitsemän. SEITSEMÄN!!! Hänen tulisi nauttia ekaluokkalaisen elämästä, iloita leikeistä, kavereista ja harrastuksista, nauraa paljon, oppia uusia asioita, nukkua, syödä hyvin ja kasvaa pikkuhiljaa terveeksi ja hyvinvoivaksi aikuiseksi. Mielestäni hänen ei seitsemänvuotiaana tulisi edes tietää laihdutuksesta, saatikka itse laihduttaa.

Tiedostan kyllä hyvin asian kääntöpuolen. Murheellinen ja karmaiseva totuus on, että yleisesti lasten ylipaino on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Se on vakava ongelma, joka pitää saada korjattua mahdollisimman nopeasti. Tässä kohtaa käännän katseeni kuitenkin kokonaan vanhempiin. On heidän tehtävänsä varmistaa lapselle terveellinen elämä, johon kuuluu sopivassa suhteessa ravinnerikasta ja monipuolista ruokaa sekä liikuntaa. Mitään ydinfysiikkaa se ei ole. Lapsen kehon ylipainoon tarvitaan vanhemmilta lukuisia ja toistuvia edellisten tekojen laiminlyöntejä. En voi ymmärtää, mitä sellaisten vanhempien päässä liikkuu. Miten he saattavat vaarantaa rakkaan lapsensa koko elämän katsomalla liialliset vatsamakkarat läpi sormien? Miten väliinpitämätöntä toimintaa aikuisilta!

Oli ihmislapsella ikää sitten seitsemän tai viisitoista, on mielestäni hyvin huolestuttavaa, että ihan liian moni on tyytymätön ulkonäköönsä, vaikkei siihen ole mitään syytä.  Nykymaailma on muovannut etenkin meidän neitokaisten mieliin tietynlaisen, mutta jollain tasolla vääristyneen muotin oikeanlaisesta ja kauniista kehosta. Täytyy olla hoikka ja sirorakenteinen, mutta samalla isotissinen, kiinteäpyllyinen, lihaksikas ja vahva.

(Kuva täältä)

Jotta täydellisen kehon saa, on totaalisen antitrendikästä sekä (oksentamatta) lähestulkoon kiellettyä syödä mieliteon tullessa suklaakermajäätelöä taikka täyteläinen pasta carbonara. Miksi? Jäätelö lihottaa ja sisältää valkoista sokeria, ja pasta-annoskin on pullollaan vääränlaisia hiilareita sekä tyydyttynyttä kovaa rasvaa. Hyi että miten epäterveellistä. Päivittäiset ateriat pitäisvät nykyään koostua pelkästään kaikenmaailman raakaravinnosta, superfoodeista, smoothieista ja siemenistä. Ymmärrän toki puhtaan, monipuolisen ja terveellisen ruoan merkityksen. Arvostan sitä aidosti ja paljon, ja koostan ilolla omankin ruokavalioni pääsääntöisesti niillä. En kuitenkaan halua totaalisesti luopua lemppareistani. Nautin suklaan, pastat, uunituoreen leivän sekä muut herkut ilolla, silläkin uhalla että se on todella ”out”. Toivon, että muutkin saisivat tehdä niin ilman valtavia omantunnontuskia tai aterioiden jälkeisiä oksennuksia.

Nykymaailman jatkuva ulkonäkökeskeisyys, -kriittisyys sekä hitusen vääristyneet mallit ihannekropasta heijastuvat satavarmana myös lapsiin ja nuoriin. Niihinkin, jotka ovat normaalipainoisia. Omien, melkoisen rankkojen kokemuksieni pohjalta voin todeta, että lopputulos ei aina ole hyvä. On olemassa suurensuuri riski, että se on jopa karmaiseva. Tästä erinomaisena esimerkkinä uutisen laihduttava seitsemänvuotias tyttö, sekä ihan liian monet muut ympärillämme olevat syömishäiriöiset ja sairaalloisen laihat naiset.

Toivon todella, että vielä jonain kauniina päivänä kaikki tytöt ja naiset osaisivat iloiten arvostaa omaa, tervettä, ainutlaatuista, paikoitellen pehmeää, naisellista ja kaunista kehoaan, ihan ilman kriittisyyttä sekä vääristyneitä ihanteita.