One for the road
Mun elämässä tapahtuu tällä hetkellä paljon ja nopeasti. Vielä maaliskuussa istuin kaikki päivät kirjaston lukukopissa, naama kirjoissa, mieli levottomana. Ensin edessä oli ylppärikirjat: fysiikkaa, matikkaa ja terveystietoa. Ylppäreistä selvittyäni vietin huimat neljä opiskeluvapaata päivää, jonka jälkeen palasin taas tuttuun lukusaliin, tällä kertaa ystävänäni iki-ihana Samalta viivalta 7, luokanopettajakoulun pääsykoekirja. Mun päivät pyöri jatkuvasti kirjojen ympärillä, ensin kirjastossa niitä katsellen ja kotiin päästyäni niitä ajatellen. Kun elämässä ei silloin opiskelun lisäksi juuri muuta tapahtunut, huomasin oikeasti vielä iltaisin kotona pohtivani Newtonin lakeja ja pallojen pyörimisratoja. Samalla kuitenkin mun elämä jatkoi pyörimistä eteenpäin – missä välissä mä itse kerkesin pudota kyydistä?
Joskus kuitenkin niinä ”hajamielisinä päivinä” kun en suoraan juossut parkkikselta luentosaliin, pysähdyin matkan varrella miettimään. Mitä jos en pääsisikään kouluun? Tottakai monen tunnin opiskelut päivässä vaati kunnon motivaatioruiskeen, ja mulla toimi ajatus, että minähän kyllä pääsen sinne kouluun, tuli mikä tuli. En tykkää ajatella näin, mutta jossain mulla kuitenkin oli jo se pieni etiäinen, mitä jos. Usein kun tämä etiäinen nosteli päätään, olin juuri matkalla tai lähdössä kirjastosta, ja tuijottelin edessäni olevaa kuppilaa. Kuppilaa, jonka nimi on One for the road.
Olisi liiottelua laittaa kaikki tapahtunut yhden kuppilan niskoille, mutta on hauska uskoa, että silläkin on osuutta asiaan. Kaikki minut tuntevat kuitenkin tietää, että ainahan mulla kuitenkin on ollut hinku kohti jotain vähän suurempaa ja vähän kaukaisempaa, jotain uutta. Sitä tässä ollaan nyt lähdössä taas tavoittelemaan! Huomenna starttaa mun reissu kohti kahdeksan kuukauden au pair -kokemusta. Lentolipussani lukee Dakhla, Marokko, mutta syyskuussa muutetaan perheen kanssa Fuerteventuralle, jossa pojat aloittavat koulunsa. Juuri enempää en itsekään tiedä, eikä mielestäni tarvitsekaan! Lähden reissuun odottavaisena, mutta ilman tarkempia odotuksia: ennakkoluulottomalla asenteella en ainakaan tule pettymään.
Tästä alkaa mun seikkailu, ja mun vuoro olla se ”ONE” for the road!
Wish me luck!!