Pikakuulumiset
Vinkki bloggaaja-aloittelijoille: jos haluaa onnistuneesti päivitellä blogia, ei saisi ikinä jättää kirjoittamatta niin moneen päivään, että kerkeää jo unohtaa mitä kaikkea viime päivittelyistä onkaan tapahtunut. Ja ei, syiksi eivät kelpaa tekijät kuten 1) kiire, 2) muutto, 3) lapsen sairastuminen, 4) oma sairastuminen, 5) auton hajoaminen, 6) sukulaisten majoittaminen, 7) vuoden kiireisin karnevaaliviikko, 8) kaasun loppuminen, 9) vessapaperin loppuminen, tai edes 10) kaikki edellämainitut samaan aikaan. Nyt taidan ehkä jo uskaltaa todeta, että arki on tainnut vihdoin saapua keskuuteemme. Jospa nyt taas löytyisi edes jonkunmoinen rytmi elämälle.
Paljon on siis sattunut ja tapahtunut, ja itsekkäin perustein omaa aikaani sen enempää tietokoneella tuhlaamatta lisään vain muutaman hauskan otoksen kuvaamaan näitä hullujen päivien hulinoita.
Asuttiin ihan tän Feria-alueen kupeessa ja iltasin kun palailin rannalta kotiin, oli kiva kävellä karnevaalialueen läpi. Lämpimässä illassa oli helppo heittäytyä tunnelmaan katsellen valoja, kojuja ja nauravia lapsia…….
…kunnes näin tän. Seriously? Siis samat ponit veti yömyöhään ilman taukoja kahdeksan iltaa putkeen ympyrää tuolla hälinässä. Mun katukierrokseni päättyi aina tän kohdalle ja lähin vaan vihasena tarpomaan takas kotiin. Pelkäsin pahinta, kun oltiin omien poikien kanssa menossa kiertelemään karnevaalia, vanhemman lempieläin kun vielä on poni. No onneks mun hostäiti oli ihan vähintään yhtä järkyttynyt näkemästään kuin minä, ja yhdessä saatiin sitten selitettyä 3- ja 6-vuotiaille et nää on todella surullisia poneja eikä kukaan halua sellasilla ratsastaa.
PS. Täällä ollaan nyt muutama ilta jo pyöritelty ajatusta joulussa ja mun muutaman viikon vapaassa. Päätös siitä, että reissuun lähdetään yhden tai useamman kaverin kanssa on jo lukkoon lyöty, mutta nyt tarvis vielä keksiä se reissukohde. Kriteerit olis vastaavanlaiset: rantaloma pienellä budjetilla kohteeseen, josta kaveriani lainaten löytyisi mahdollisimman vähän niitä suomalaisia joulukinkkuja tonttulakit päässään. Nyt kaikki innokkaat ja myös ne ei-niin-innokkaat mutta maailmaa sitäkin enemmän kiertäneet kommentoimaan, pistetään kunnon aivoriihi pystyyn! Kaikki ajatukset ovat toivottuja ja oi niin kaivattuja, terveisin kirjoittaja nimimerkillä kun kaikki ideat on jo koluttu.