5 syytä siihen miksi jäähy ei toimi – jäähyn tilalle yhteinen hetki

1. Eristäminen aiheuttaa fyysistä kipua

Etenkin pienille lapsille eristäminen on erittäin vahingollista.

Kaikki muistavat amerikkalaisen Super nanny- tv-ohjelman jäähypenkkeineen. Suositukset muuttuvat koko ajan ja nykyaikaisen tiedon valossa tämä jäähy-metodi on jo vanhentunut, ja varhaiskasvatuksessa korvattu uusilla metodeilla. Perinteistä jäähyä on korvattu mm. harminpaikka-nimisellä rauhoittumispaikalla tai rauhoittumismatolla. Tärkeää on kuitenkin, ettei näitä uusia metodeja käytetä vain jäähyn eri nimisenä korvikkeena. Tutkimustiedon mukaan nimittäin ei-toivotusti käyttäytyvän lapsen eristäminen aiheuttaa lapselle fyysistä kipua, eikä auta käyttäytymisen muokkaamisessa toivottuun suuntaan.  Etenkin pienille lapsille eristäminen on erittäin vahingollista. Aivotutkimuksissa eristämisen jättämä jälki on verrattavissa pahoinpitelyn jättämään jälkeen. On selvää, että pahoinpitelyn tuloksena ei synny positiivisia muutoksia lapsen toiminnassa. Eristämisen sijaan lapsi tarvitsee aikuisen/varhaiskasvattajan läsnäoloa, tilanteen sanoittamista ja sen asian läpikäyntiä, miten tilanteessa olisi voinut toimia paremmin.

2. Negatiivinen ilmapiiri ei edistä oppimista

   Aivotutkimuksissa on  pystytty osoittamaan että eristäminen aktivoi lapsen aivoissa ne samat aivoalueet jotka aktivoituvat myös fyysisen kivun kokemuksessa. Käsittelimme jäähy-asiaa tänään lähihoitajan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan tunnilla Tredussa. Joka tapauksessa lienee selvää, että jäähy on lapselle kielteinen asia. Uusien taitojen oppimiseen, kuten ei-toivotun käyttäytymisen muokkaamiseen toivottuun suuntaan, lapsi tarvitsee kuitenkin positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä. Näin ollen jäähy on lapselle sanktio, rangaistus, eikä auta oppimaan parempaa tai hyväksyttävämpää tapaa toimia vastaavassa tilanteessa. Hänelle ”ei aukea mahdollisuutta kehittää oivalluskykyään, empatiaansa tai ongelmanratkaisutaitojaan.”(viittaan alle linkitettyyn Ylen artikkeliin-) Kuinka moni meistä aikuisista kykenee oppimaan uusia asioita negatiivisessa ilmapiirissä?

3. Rangaistus lisää ei-toivottua käyttäytymistä

 Toisinaan lapset hakevat aikuisen huomiota ei-toivotulla käyttäytymisellä. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida ja kannustaa lasta positiivisella palautteella silloin kun lapsen käyttäytyminen on toivottavaa. Tämän voi tehdä esim. peukkua näyttämällä tai toteamalla, että ”Hyvin toimittu, Jussi!” tms. Se käyttäytyminen, johon kasvattajina kiinnitämme huomiota, vahvistuu. Jos positiivisen palautteen sijaan kiinnitämme huomion ei-toivottuun käyttäytymiseen rangaistusten muodossa, silloin tulemme vahvistaneeksi ei-toivottua käytöstä. 98 prosenttia palautteesta olisi hyvä olla positiivista, ja negatiivista palautetta vain ”jäävuoren huippu”, kaksi prosenttia. Näin vahvistamme positiivista käytöstä negatiivisen sijaan.

4. Lapset oppivat mallioppimisen avulla

aikuisen tehtävä on mallintaa lapselle hyväksyttävää käytöstä

   Tunnesäätelyn vaikeudesta kärsivää lasta ei saa jättää yksin myrskyävien tunteiden kanssa, vaan aikuisen tehtävä on mallintaa lapselle hyväksyttävää käytöstä pysymällä tilanteessa itse rauhallisena ja käymällä läpi tilannetta lapsen kanssa sitten kun tämä on rauhoittunut. Koska lapsen yksi keskeisimmistä tavoista oppia on mallioppiminen, yksin jätetty lapsi ei kykene siinä tilanteessa oppimaan aikuiselta.

5. Läsnäolo lisää turvallisuudentunnetta – eristäminen lisää turvattomuutta

tärkeintä on viestiä lapselle, että olen tässä, jos tarvitset minua

  Hallitsemattomien tunteiden hallinnassa lapsi tarvitsee aikuisen apua. Läsnäoleva kasvattaja välittää lapseen turvallisuuden tunnetta, mutta lapsen  yksin jättäminen lisää turvattomuutta. Lapsen kokemus turvattomuudesta lisää ongelmia sen sijaan että se ehkäisi niitä, mikä jäähyn tarkoitus alun perin oli. Jäähyn tilalla toimii yhteinen rauhoittumishetki aikuisen kanssa. Lasta voi pyytää syliin rauhoittumaan, mutta tärkeintä on viestiä lapselle, että olen tässä, jos tarvitset minua. Kasvattaja on lasta varten. Jotta lapsi voisi tukeutua kasvattajaan, kasvattajan tulee olla henkisesti ja fyysisesti läsnä. ”Erityisesti nuoremmilla lapsilla nämä taidot (tässä viitataan tunteidenhallintataitoihin) opitaan suhteiden ja yhteyden kautta, ei eristyksissä muista”(https://yle.fi/uutiset/3-7491055).

Yhteinen rauhoittumishetki todella toimii!

onnistuimme kääntämään tilanteen positiiviseksi oppimiskokemukseksi

Olen aiemmin pitänyt perinteistä jäähyä toimivana, mutta olen huomannut, että yhteinen rauhoittumishetki on paljon toimivampi ratkaisu. Pelasimme lasten kanssa lippu-muistipeliä, jonka aikana erityislapseni hermostui. Pyysin häntä kääntämään kortteja, mutta hän ei käyttänyt pelivuoroaan useista kehotuksista huolimatta, jolloin jatkoimme peliä ilman häntä. Tästä erityiseni hermostui sillä lopputuloksella että hänet piti viedä toiseen tilaan rauhoittumaan. Erityiseni kieri lattialla, huusi ja itki. Sen sijaan että olisin jättänyt hänet yksin rauhoittumaan, olin lähietäisyydellä. Aluksi lapseni ei halunnut tulla syliin, mutta hetken päästä syli auttoikin häntä rauhoittumaan. Keskustelimme siitä, mitä pelissä tapahtui. Erityiseni oli vain miettinyt omaa siirtoaan muita kauemmin, mutta ei osannut tuossa tilanteessa sanoittaa sitä, ja tuli siitä syystä väärinymmärretyksi. Totta kai se harmittaa jos jää pelistä ulos! Se mitä tapahtui, oli kuitenkin se että erityiseni aloitti yhtäkkiä haastavan käyttäytymisen, eikä kukaan tiennyt miksi. Asian läpikäyminen myönteisessä ja kuuntelevassa ilmapiirissä auttoi minua ymmärtämään lastani ja sanoittamaan lapselle, mitä tilanteessa olisi kannattanut tehdä. Jos lapseni olisi kyennyt sanomaan siinä tilanteessa, että miettii vielä siirtoaan, koko kohtausta ei olisi tullut! Ehkä opimme tästä! Oppimiskokemusta ei kuitenkaan olisi välttämättä tapahtunut lainkaan jos olisin rankaissut lastani laittamalla hänet yksin jäähylle lapsen rauhoittamisen ja tilanteen läpikäymisen sijaan. Lapseni olisi varmasti tuntenut myös kaunaa siitä, että tuli epäreilusti kohdelluksi ja ettei tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Nyt onnistuimme kääntämään tilanteen positiiviseksi oppimiskokemukseksi. Hyvä me!

Terveisin, One Woman

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *