Yhteiskunnan odotukset ja minä -kun en sovi muottiin

Yhteiskunta asettaa elämälle tietyt raamit, mutta miltä tuntuu kun ei tunnu sopivan niihin raameihin? 

Se mikä minun mielestäni on elämässä olennaista ei välttämättä ole ollenkaan olennaista jonkun virkaihmisen näkökulmasta. Ja se mikä mielestäni ei ole erityisen tärkeää on olennaista jonkun toisen mielestä. 

Olen törmännyt useamman kerran siihen että intressit menevät ristiin minun ja virkaihmisten välillä. 

Puhuttaessa isästä törmää usein siihen, että viranomaiset ajavat isän etua mutta perustelevat sen lapsen edulla. Kun minun intresseissäni taas on vain ja ainoastaan lapsen hyvä ja tasapainoinen elämä ja kehitys. 

Tämä yhteiskunta, sen lait ja lainalaisuudet muodostavat tietynlaisen verkoston, johon en koe kuuluvani koska ajattelen eri tavalla. Silti minun olisi kyettävä toimimaan siinä verkostossa.  

On kuitenkin tietty raja, jonka yli yhteiskuntakaan ei voi kävellä. Ja se raja on nimeltään yksilönvapaus. Minulla on luvan kanssa oikeus päättää tietyistä asioista, joita ovat esimerkiksi oma koti, se keitä kotonani käy ja milloin, mitä syön tai tarjoan lapsille ruoaksi, missä olen työssä ja miten vietän vapaa-aikaani, kenen kanssa seurustelen ja miten minuun saa yhteyttä jne.

Toisinaan yhteiskunta pyrkii kävelemään näiden omien rajojen yli (perustellen sen esim. lapsen edulla) ja silloin tuntuu pahalta. Miten kukaan kehtaa ehdottaa kyläilyä iltavuoron jälkeen klo. 9 aamulla? Enkö saa itse päättää, keitä asunnossani on? Jos tarvitsen apua, haluan itse päättää keneltä sitä pyydän jne. Joskus nämä asiat eivät ole itsestäänselviä viranomaisille ja silloin on pysyttävä tiukkana ja pidettävä pää kylmänä. 

Suomessa arvostetaan työtä ja ollaan tiukkoja aikaraameista: töistä ei saa myöhästyä. Norjassa taas perhe on kaikessa painopisteenä. Afrikassa merkitsee raha ja asema, ei niinkään tittelit. Valkoinen iho, lihavuus ja vanhemmuus tuovat arvovaltaa. 

Koska kumminkaan ei voi miellyttää kaikkia, jokaisen on valittava itse omat arvostuksen kohteensa.

Mitä sinulle merkitse koti, uskonto ja isänmaa? Entä ympäristönsuojelu? Kierrätys? Globalisaatio? Monikulttuurisuus? Perinteiset arvot? Sukupuolten moninaisuus? Yksilönvapaus? Sananvapaus? Oikeus perhe-elämään? Lapsen oikeus erityiseen suojeluun? 

Ja vielä lopuksi: Onko Suomessa tilaa erilaisuudelle? Mitä olet mieltä?

Jaa sosiaalisessa mediassa ja kommentoi! Mitä olet mieltä? Ensin täytyy rekisteröityä Lilyn käyttäjäksi.