Ylistys amerikkalaiselle ruokainsinöörille
Niin monta kertaa, kuin olenkin palstallani jenkkien kustannuksella pilaillut, myönnettäköön, että kyllä nämä jossain ovat onnistuneetkin. Paikalliset ruokainsinöörit ovat nimittäin pitäneet itsensä kiireisinä kehitellessään mitä erilaisempia elintarvikkeita meille ruokarajoittuneille. Erityisesti gluteenittomien, sokerittomien ja erilaisten vähähiilihydraattisten elintarvikkeiden kirjo on huima ja jos ei jotain löydy kaupanhyllystä, niin internetistä sitten ainakin. Ja kyllä, itsehän olen tilannut netistä kaikkea aina ruisjauhoista poronlihaan.
Vaikka olen aina ollut melko skeptinen erilaisia kevyttuotteita kohtaan, näin dieetillä ollessa on alkanut kummasti kiinnostamaan kaikki sokerittomat, vähähiilihydraattiset ja extraproteiinilla ladatut elintarvikkeet. Näin ollen on viime aikoina tullut kokeiltua yhtä sun toista pilipali-tuotetta, joista osa on osoittautunut menestykseksi ja osa – no, aika ällöttäväksi.
Hunajaa, jolla ei itse asiassa ole mitään tekemistä hunajan kanssa.
Hunajajäljitelmä
Tämä xylitolilla makeutettu hunajajäljitelmä ei sisällä hunajaa lainkaan. En edes tiedä mitä purkin sisältö todellisuudessa on, mutta sen maku ja koostumus on hyvin lähellä aitoa. Voin siis hyvillä mielin lisäillä lorauksen hunajaa sekä teehen että mysli-jogurttiaamupalaanikin. Tätä tulen ostamaan jatkossakin.
Synneistä pahin, kevytolut.
Kevytolut
Tämä on nyt hieman noloa, joten selitellään hieman. Ostimme tätä kevytolutta alunperin vahingossa. Pullot lojuivat laatikossaan kuukauden pari, sillä kumpikaan meistä ei ollut halukas koskemaan niihin pitkällä tikullakaan. Kyllä ennen pitkää tulee joku vieras, jolle kelpaa. Ensin rohkaisuryypyn otti mies, sitten minäkin riittävän pitkään dieetillä kärvisteltyäni erään tankkauspäivän päätteeksi. Ja hyvänen aika, sehän olikin ihan hyvää! Ei toki täyden tavaran kaltaista, mutta 120 kcal (11 g hiilihydraattia, 0 g sokeria) olueksi varsin toimivaa. Saattaisin ostaa toistekin.
Sokeriton hillo ja terveysleipä
Vähäkalorinen hilloleipä-combo
Ja niin tuli vastaan diabeetikoiden elintarvikehyllyssä sokerittomat, xylitolilla makeutetut hillot. Sen jälkeen, kun tyhjensin aprikoosihillopurkin, on nyt kokeilussa kuningatarhillo. Ja kyllä, kumpikin hilloista on aivan yhtä hyvää, kuin ehdalla sokerilla ja miljoonalla kalorilla makeutetut kaverinsa.
Ja sitten tuohon tuoreimpaan löydökseeni, diabetes-ystävälliseen pellava-soijaleipään. Yksi viipale sisältää jopa 10 g proteiinia, mutta vain 6 g hiilihydraattia. Ihan mahdottoman hyvää paahdettuna!
Proteiinilla terästetyt bagelit
Proteiini-bagelit
Nämä ovatkin tuhtia tavaraa! Ensimmäinen pussi tarttui mukaan L.A. Fitness exposta ja sen jälkeen postipoika on kantanut näitä suoraan kotiovelle säännöllisin väliajoin. Kananmunalla ja kalkkunalla täytettynä näistä saa erinomainen hätävaralounaan, joka pitää nälän loitolla pitkään. Yksi bagel sisältää huimat 28 g proteiinia ja 25 g hiilihydraattia.
Okei, tämä on vielä pahempi synti, kuin se kevytolut. Kuvassa komeilee kevytviini.
Kevytvalkoviini
Hah, kuka oikeasti ostaisi kevytviiniä! No, esimerkiksi minä viininhimoissani. Näin tästä viinistä alunperin artikkelin paikallisessa naistenlehdessä ja tilasin oitis nettikaupasta pari testipulloa. Pullon etiketti lupaa, että viinissä on puolet vähemmän kaloreita, kuin tavallisessa viinissä ja niin tämä pieni pullo sisältääkin vaivaiset 70 kcal ja 2 g hiilihydraattia. Vahvuudeltaan viini on 6,5 %.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei tällä kyllä ole mitään tekemistä viinin kanssa, vaan hiilihapponsa vuoksi juoma muistuttaa lähinnä kuivaa kevytsiideriä, joka ei sekään ole kovin huono asia. Viinivalmistaja myös kertoo, että viiniin lisätyt elektrolyytit auttavat ehkäisemään krapulaa. Ja tämän aion muuten testata ihan käytännössä, kunhan dieetti on ohitse.
Entäs sitten ne ällöttävät kevyttuotteet?
Entisen naapurini ollessa dieetillä, hän osti pussillisen ihmenuudeleita, joissa ei ollut kalorin kaloria. Nuo läpinäkyvät, ehkä hieman lapamatoa muistuttavat rihmastot aiheuttivat naapurille massiivisen, kaksi päivää kestäneen vatsataudin. Enpä uskaltaisi kokeilla itse.
Sen sijaan tartuin rohkeasti pastakastikepurkkiin, joka kertoi koko kastikkeessa olevan alle 5 kcal. Perstuntumani kyllä jo kertoi, että kovin kummoista mössöä ei purkista voi löytyä, mutta olin silti yllättynyt kuinka pahaa pastakastikkeesta voikaan saada. Purkista paljastui hyvin luonnottoman väristä, kirkkaanpunaista liejua, joka pastaan sekoitettuna sai spaghetin näyttämään kasalta aivoja. Edes kastikkeeseen sekoitettu jauheliha ei onnistunut pelastamaan annosta. Näin jälkikäteen harmittaa, etten tullut ottaneeksi annoksesta kuvaa ennen kuin se päätyi roskikseen.
Oletteko te onnistuneet löytämään hyviä kevyttuotteita vai oletteko mieluummin syömättä niitä herkkuja, joita ei voi syödä sellaisenaan kuin ne alunperin on tarkoitettu?