Kun fitneksestä tuli kirosana
Kaikkihan sen näkee. Lyhythihainen paita paljastaa armottomasti suonikkaat ja lihasta muotoutuneet käsivarret. Rusketus pistää silmään kalpean kansan keskuudessa kaupan siinä hyllyvälissä, jossa myydään kanaa tukkupakkauksissa. Tuo on nyt varmasti niitä.
Ilmiö nimeltä fitness kaikkine kylkiäisineen puhuttaa Suomessa kiivaammin kuin koskaan aiemmin. Minä itse olen Yhdysvalloissa asuvana ollut koko kohusta puolitietämätön, kunnes Punakynä avasi sanallisen arkkunsa täällä Lilyssä ja heti perään niin tiiti kuin Saara Sarvaskin kertoivat asiasta oman näkemyksensä palstallaan. Pienellä googletuksella ja keskustelupalstojen selailulla tajusin, että fitness on noussut yhdeksi ärsyttävimmistä harrastuksista, ikinä.
Mikä siinä sitten niin pirusti ärsyttää, että syödään kananrintaa, ollaan ruskeita ja lihaksikkaita, nostetaan rautaa ja pullistellaan peilin edessä? Hieroin aivonystyröitäni ja taisin keksiä parikin syytä.
No, koska fitness-harrastus näkyy päälle päin
Viimeistään kesähelteiden iskiessä päälle, paljastuu takkien alta lihaksikkaat käsivarret ja shortsinlahkeista pilkistävät pulleat reisilihakset. Monista muista harrastuksista poiketen fitness näkyy päälle päin, sillä sitä ei vaan tehdä kropalla, sitä tehdään kropalle.
Efekti on siis hieman sama, kuin yltä päältä Pradaan pukeutunut nainen kävelisi kadulla. Sen sijaan, että ihmiset katsoisivat, että onpas siitä tyylikäs daami, suurin osa kääntää tuhahtaen katseensa pois. Mikähän se tuokin kuvittelee olevansa? Jos herätät huomiota, olet ärsyttävä. Sulautuisitte tekin vaan tasapaksuun massaan niin kuin tavalliset ihmiset.
…ja koska eihän se fitness edes ole mitään urheilua
Niin, eihän lajin harrastajista, saati kisamenestyksestä ikinä uutisoida lehtien urheiluosiossa vaan viihdesivuilla. Eli koko touhuhan on silkkaa viihdettä ja silmänruokaa peräkammarin pojille. Sitä paitsi, itsehän ne sanovat, että lihas kasvaa levossa! Mtä urheilua se sellainen lepääminen muka on? Eihän hiihtäjätkään treenaa sängynpohjalla. Ja oletko muka joskus nähnyt Marja-Liisa Kirvesniemeä bikinikuvissa, häh?
…ja kun sitä fitness-harrastusta toitotetaan joka tuutista
Fitness-ilmiön kanssa on käynyt vähän samalla tavalla, kuin kesähitille käy kesän mittaan. Alkuun kuulostaa tosi hyvältä, mutta loppukesästä sitä alkaa jo toivoa, että tulisi se talvi, jotta tämä helvetin renkutus loppuu.
Fitnestä syötetään nyt verkkokalvoille joka mediasta. Sporttilehdet ovat täynnä fitness-juttuja, TV:ssä pyörii Jutta ja kumppanit, joka toisen elintarvikkeen nimen eteen on ilmestynyt sana ”fitness”, Onnenpäivä-blogissakaan ei enää muuta kirjoiteta eivätkä pikkutytötkään halua olla enää missejä vaan kisakireitä fitness-kissoja. Fitness sitä, fitness tätä. Odotahan vaan CrossFit, sama käy sinullekin.
…ja sitä fitnestä tyrkytetään kaikille
Oletko joskus jättänyt avaamatta oven jehovantodistajalle? On ihan ok, että puuhaavat keskenään mitä puuhaavat, mutta onko pakko tyrkyttää omia katsomuksiaan niille, joita ei kiinnosta? Ja se lehdykän pudottaminen postiluukusta ei ainakaan auta asiaa. Päinvastoin. Sinä päivänä, kun tunnen Vartiotornin kutsuhuudon syvällä sielussani, tulen itse pyytämään herätystä. Sama juttu fitness-elämäntavan kanssa. Kyllä ihmiset itse tulevat kysymään neuvoja takamuksensa kiristämiseksi, kunhan tuntevat sen tarpeeksi roikkuvan.
…ja sitä paitsi fitness-harrastajathan ovat itseään täynnä ja muutenkin tympeitä
No onhan ne, ihan kauheita natseja! Kaikissa tosi-TV-sarjoissakin valmentajat haukkuu kilpailijoita läskeiksi ja laiskoiksi ja rankaisevat näitä kymmenillä ja taas kymmenillä punnerruksilla samalla, kun itse keskittyvät täydellisen vartalonsa peilailuun. Ja mitä televisiossa näytetään, on 100 % totta.
Ärsyttävä lajiharrastaja kävi tänäänkin salilla ärsyttävän lyhyissä shortseissa.
Voi apua. Nyt löin kyllä itseäni verbaalisesti päähän sen verran pahasti, etten enää tiedä haluanko sanoa, että olen fitness-harrastaja. Se kun alkoi juuri kuulostamaan tosi pahalta ja syntiseltä. Äh, sovitaanko, että käyn vaan vähän salilla?