Jalkapäivä ja uusia kujeita

Huomasitteko, että Elämäni kunnossa -palstan Saara jakoi tällä viikolla iloksemme hyväksi havaittuja ja toimivia liikkeitä takaliston muokkaamiseksi? Näistä sekä Lotta Katariinan Pumpui-palstalla olleesta kyykkäys-jutusta inspiroituneena otin tämän päiväiseen jalkatreeniini mukaan uuden pakaraliikkeen sekä pitkään pannassa olleen kyykyn. Ja tulihan siinä sivussa, hampaat irvistyksestä nirskuen, tehtyä paljon muutakin.

salipose.jpgJaaha, vai jalkapäivä? No ei muuta kuin limput tankoon ja menoksi!

kyykky.jpg
Lotta Katariinan kyykkypäivästä innostuneena päätin aloittaa päivän treenit kyykkäämällä. Perinteinen kyykky ei ole aikoihin kuulunut harjoituslistalleni kenkkuilevan polven vuoksi ja siksipä olenkin tehnyt kyykkyni smith-koneessa, kohtuullisella menestyksellä. Tänään kuitenkin vapautettiin kyykky pannasta ja hyvinhän se lopulta sujui, ensimmäiset sarjat jopa ilman polvien sitomista. 

kyykky_sumo.jpg
Kun tavallisista kyykyistä oli jäänyt hyvä maku suuhun, tein perään vielä kyykkyjä sumo-tyylillä, jalat leveässä haara-asennossa, jalkaterät ulospäin suunnattuina. Kuningasliike sisäreisien ja pakaroiden kuritukseen!

pakara.jpg
Sitten Saaran vinkkaama pakaraliike! Olipa muuten järkevä veto heti sumo-kyykkyjen perään. Ensimmäisen sarjan ensimmäisellä kohotuksella kramppasi vasen jalka, aina pakarasta pohkeeseen saakka. On muuten hyvä liike, suosittelen!

takareidet.jpg
Joo, tiedetään. Treenaan aika lyhyissä shortseissa. Mutta asiaan – tämä takareisiliike on melko tappava, kun tekee viimeisen sarjan pudotussarjana. Itse valitsen pudotussarjan alkupainoksi sellaisen, jolla pystyn tekemään 6-8 toistoa. Sen jälkeen vähennetään painoa pari pykälää, toistoja 6-8, vähennetään painoa, tehdään lisää sen verran kuin menee, vähennetään painoa vielä kerran ja pumpataan takareisistä loput mehut puolikkailla toistoilla. Korottaakseni kipukynnystä, tein sarjojen välissä askelkyykkyjä salin päästä päähän.

pyyhe.jpgTreeni menee perille, kun se sattuu.

etureidet1.jpgHieman irvistytti, kuten kuvasta näkyy. Oikeasti hoin viimeisiä toistoja tehdessäni, että ”ei pysty, ei pysty, ei pysty enää ##%*##%*”, mutta pystyinpä silti. Tässä liikkeessä tuskakerrointa voi nostaa tekemällä viimeisen sarjan viimeiset toistot negatiivisena, sikäli mikäli sattuu olemaan avustaja mukana. Eli avustaja auttaa viimeiset kolme, neljä toistoa ylös ja sinä lasket painon äärimmäisen hitaasti ja hallitusti alas.

etureidet2.jpgEh. Tätä kuvaa katsoessani alan vähitellen ymmärtämään miksi kaikki farkut tuntuvat puristavan reisistä… Kuvassa myös jotain ihan uutta, jonka olemassa oloa Lotta Katariina ei uskonut – napaläski! Eikä sovi soimata, se on kovan tankkauksen tulos!

pohkeet.jpg
Ja lopuksi vielä pohjetreeni jalkaprässissä. On muuten kivaa vaihtelua sille perinteiselle pohjepenkille, kunhan vain muistaa koukistaa polvia aavistuksen, laskea painon niin alas kuin nilkka taipuu ja keskittyä työntämään painon takaisin ylös pohjelihaksilla, ei jalkapöydän lihaksilla.

Sellaisia treenejä tänään! Kannattaa muuten kurkkia muiden treenipalstoille ja kokeilla rohkeasti uusia juttuja! Saatat vaikka löytää uusia lempiliikkeitä.

 

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Lihas kasvaa levossa ja syömällä

Hyvä on, ehkä siinä välissäkin täytyy tehdä jotain. Mutta puhutaan nyt kuitenkin ensin uudesta lempiaiheestani, syömisestä. Kuten joku on ehkä huomannutkin, on aihe vilahdellut tämän tästä myös Onnenpäivän Facebook-sivulla. Olen nimittäin ollut viime viikkoina ruoka-aikaan kotona, aivan kuten oli tarkoituskin (siitä lisää täällä), ja se toden totta alkaa myös näkyä. Eilen eräs salimme trainereistä kysyi olenko massakaudella, kun näytän jokseenkin suuremmalta kuin aikaisemmin. Normaalisti olisin kai alkanut itkeä, mutta minäpä tyttö saatoin rinta rottingilla sanoa, että kyllä, kyllä olen. Ja vaikka suurin osa kerrytetystä massasta onkin nestettä ja sitä itseään, yritän olla jokaisesta uudesta kilostani ylpeä. Ovat nimittäin melkoinen työvoitto, sillä toisin kuin voisi kuvitella, ei treenien ja ruokavalion totaalimuutos ole ollut aivan helppoa.

juomaa.jpg”Oota, niin juon tän 400 kcal palautusdrinkin. Sitte voidaan alkaa syömään!”

Kuten aikaisemminkin kerroin, muutettiin ruokavaliotani ja kalorimääriä merkittävästi. Ruokaympyräni onkin viime viikkoina muotoutunut seuraavanlaiseksi: 50 % hiilihydraattia, 30 % proteiinia ja 20 % rasvaa. Erona entiseen on siis se, että kun ennen valtaosa saamastani energiasta tuli proteiinista, tulee se nyt hiilihydraatista. Kroppani reagoi muutokseen turpoamalla kuin ilmapallo parissa viikossa. Kiloja kertyi nopeasti viisi lisää, jalkojani särki ja kasvoni turposivat. Nyt, kropan alkaessa pikkuhiljaa tottua, on painonnousu pysähtynyt 68-69 kilon tietämille, turvotus kasvoista, jaloista ja vatsasta selvästi laskenut ja olen uskaltautunut lisäämään ruokamäärää entisestään. Tässä vaiheessa onkin pienen hehkutuksen paikka: se suurin turvotus näyttäisi oikeasti olevan siellä missä pitääkin, eli lihaksissa! Toki turvotusta on muuallakin ja olen melko vantteran (voidaan sanoa myös voimakkaan) näköinen tyttönen tällä hetkellä, mutta olo on hyvä, rauta nousee, vain ruokailun kanssa on pieniä ongelmia.

Mikä siinä ruokailussa sitten on niin vaikeaa? Minä kuvittelin aina, että pidän syömisestä. Ja pidänhän minä. Olen aina pystynyt syömään kuin hevonen mikäli tarvetta on, mutta nyt pitäisikin syödä kuin mammutti konsanaan. Minulle sapuskan määrä on suoraan verrannollinen kulutukseen. Näin ollen olen vähentänyt cardion tekemistä lähes olemattomiin ihan vain jottei tarvitsisi syödä niin paljon. On kuitenkin ollut muutama päivä jolloin olen hieman innostunut. Kevyt hölkkä järven ympäri, vähän vatsalihaksia, salitreeni ja hupsis, tänään pitäisikin syödä lähemmäs tuhat kaloria enemmän kuin normaalisti. Kyllä siinä liikuntahalut kuihtuu, kun tajuat, että normaalin iltapalan sijaan pitäisikin syödä pasta-annos poikineen. No, onneksi hiilihydraatin tankkaukseenkin on olemassa helpotus – hiilihydraattijauhe. Jotenkin illan pimeinä tunteina tuntuu helpommalta juoda ne kalorit kuin syödä. Ja niin, joku tosimies varmasti ratkaisisi ongelman syömällä kahdesti päivässä mäkkärissä, juomalla cokista ja syömällä karkkia, mutta itse en halua sortua tyhjiin kaloreihin ja turhaan rasvaan.
 

Koska jonkin verran on ollut kiinnostusta siihen, että mitä minä sitten syön, niin kerrottakoon, että eiliseltä ruokalistalta löytyi seuraavaa:

Aamupala:
Leipä maapähkinävoilla, Kellogg’sin proteiinimuroja jogurtilla, kahvia kermavaahdolla(!)

Välipaloja:
Proteiinipatukka, hiilaripatukka

Lounas:
Paistettua riisiä, vihanneksia, kananrintaa

Drinkit:
Hiilarijauhe, proteiinijauhe, banaani, vanilja-kookosmaito -pirtelö x 2

Päivällinen:
Purjosipuli-risottoa, baja-täytettyä lohifileetä

Iltapala:
Leipä maapähkinävoilla, Kellogg’sin proteiinimuroja jogurtilla, vihreää teetä

 

Onhan siinä ruokaa aika paljon ja varmasti vielä unohdinkin jotain. Ainakin jätin mainitsematta, että söin myös rivillisen tummaasuklaata. Tarkkoja määriä en laittanut, sillä en niitä nyt tarkalleen muista, mutta n. 2400 kcal tuossa listassa on yhteensä. Koska en ole sitä tyyppiä, joka jaksaa syödä samaa ruokaa päivästä toiseen, on toisinaan haasteellista sovittaa kalorijakaumaa oikein hiilareiden, proteiinin ja rasvan kesken. Onneksi on olemassa pikkusyötävää, joilla epätasapainoa on helppo korjata. On maapähkinävoita, proteiinileipää, proteiini- ja hiilaripatukoita ja jauheita. Yksi suurimmista elämää helpottavista keksinnöistä löytyi kuitenkin iPadille ladattavista sovelluksista – liikunta- ja ruokapäiväkirja! Oikeastaan tuo nerokas sovellus ansaitsisi aivan oman bloggauksensa, joten kerrotaanpa siitä lisää myöhemmin.

Sanotaan nyt vielä sananen levostakin, kun se tuossa otsikossa kerran mainitaan. Muistakaa ihmiset kunnon yöunet! Itselleni riittävä määrä unta on seitsemän, kahdeksan tuntia ja kun oikein on veto päällä, riittää kuusi tuntiakin. Ja sitten vielä ne välipäivät treenistä! Itselläni on nyt kolme lepopäivää salilta, joista kahtena käyn verryttelemässä itseäni Bikram-joogassa. Totaalisia sohvalla makoilu -päiviä on viikossa yksi ja se tuntuu riittävän. Entiseen aktiivitasooni verrattuna, on liikuntamäärässä vielä tarpeen tullen roimasti lisäämisen varaa, uskokaa tai älkää.

Noin. Siinä tilannekatsaus kasvurintamalta. Hyvää ruokahalua minulle ja hyvää viikonloppua teille!

 

Hyvinvointi Liikunta