Heippa siellä! Ajatuksianne kaivataan!

Näin ystävänpäivän lähestyessä olen uhrannut muutaman lämpimän ajatuksen myös teille lukijoille. Tässä reilun kahden vuoden aikana (ja reilun 500 kirjoituksen jälkeen) ollaan tultu sen verran tutuiksi, että tunnistan teistä osan jo ihan nimeltäkin, kun samat nimet ja kasvot vilahtelevat niin täällä Lilyssä, Facebookissa, Instagramissa kuin nyt myös Heiaheiassakin. Uusia kanssamatkaajiakin on liittynyt seuraan sen verran, että haluan taas tehdä pientä välitiedustelua Onnenpäivän potkimiseksi oikeaan suuntaan ja kysäistä teiltä lukijoilta mistä haluaisitte täällä blogissa lukea, onko jokin kysymys vailla vastausta, tuleeko mieleenne jotain lennokkaita ideoita tai pitäisikö teidän mielestänne jokin asia tehdä toisella tavalla? Kivat ja omalta tuntuvat ideat ja kehitysehdotukset otetaan ilolla vastaan!

bloggaaja1.jpg

Pakko tähän väliin muuten hehkuttaa tuoretta Team Onnenpäivän Heiaheia-ryhmää, sillä siihen on muutamassa päivässä liittynyt jo 62 innokasta treenaajaa. Heistä osa on myös avannut keskusteluosiossa liikunnallisia taustojaan, joita on ollut inspiroivaa lueskella omien treenien ohessa. Kannustuksia ja tsemppiä on siis ilmassa melkoinen määrä ja lisää kaivataan! Liity mukaan porukkaan täällä!

Tiedän jo valmiiksi, että osa teistä haluaisi lukea jatkossa vieläkin enemmän treenijuttuja (ja osaa ne ei taas kiinnosta pätkän vertaa…), mutta kuten aikaisemminkin olen sanonut, kirjoittelen niitä aina silloin kun tuntuu, että on oikeasti jotain kerrottavaa tai mullistavaa tapahtunut sillä saralla. Se painojen ja toistojen määrä ei vaan vieläkään tule luontevasti ulos näppäimistöstä tänne blogin puolelle, mutta yritän kyllä parhaani mukaan naputella hieman yksityiskohtaisempaa tietoa treenistä Heiaheiaan. Dieetin etenemisestä ja ruokavaliosta tulen sen sijaan kirjoittamaan säännöllisesti tänne blogiin viime vuoden malliin, kunhan tässä ensin päästään alkua pidemmälle.

Sen verran olen jo tulevaisuutta miettinyt, että ensi kesänä olisi mahdollista toteuttaa vaikkapa yhteislenkki jossain päin Suomea. Olisi niin mukava tavata teitä lukijoita ja kanssabloggaajia, kun täällä rapakon takana teihin harvemmin törmää (mutta tätäkin on tapahtunut, uskokaa tai älkää!).

bloggaaja2.jpg

 

Mutta nyt, sana on taas vapaa ja kysyä saa! 
(ja juu, muitakin terkkuja voi lähettää)

 

 

Suhteet Oma elämä

Kalifornialainen koti lämpenee kynttilöillä

Niin saapui talvi viimein myös eteläiseen Kaliforniaan. Vaikkei talvi täällä lumisadetta tarkoitakaan, ovat kelit viilenneet vuodenvaihteen helteistä huomattavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa satunnaista vesisadetta, 14-18 asteen välillä olevia päivälämpötiloja ja koleita, alle kymmenen asteen öitä. Koska kalifornialainen rakennustekniikka ei ole erityisen hyvin lämpöä eristävä, on melko tavallistakin, että yön aikana sisälämpötila laskee lähelle viittätoista astetta ja pysyy melko viileänä koko päivän. Sisätilojen viileyden voisi tietysti torjua pitämällä lämmitystä päällä, mutta sen sijaan vetäisen yöksi pyjaman päälleni (a.k.a seksintappajat, mutta ne on sentään Victoria’s Secretiltä…), hipsuttelen päivät villasukissa ja sytytän kaikki kodin nelisenkymmentä kynttilää. Jep, tykkään kynttilöistä. Paljon.

Nappasin teille muutaman kuvan kevättä odottelevasta kodistamme ja niistä muutamista kynttilöistä, joita olen kylmissäni ripotellut pitkin kotia. Tervetuloa meille, jälleen kerran!

kynttila1.jpg

Summer Breeze -tuoksukynttilä viestii siitä, että kevättä ja kesää odotellaan jo kovasti!
 

kynttila2.jpg

Tämän kynttilälyhdyn löysin aikoinaan lähi-outletin hylkytavarahyllystä viiden taalan hintaan. Sisustamisen ei tarvitse olla kallista!
 

kynttila3.jpg

Ah, ihana Target ja sen sisustusosasto! Tämäkin uusiokäytettävän lasin sisään valettu kynttilä on hankittu tuolta Amerikan Anttilasta.
 

kynttila4.jpg

Olen naamioinut taitavasti miehen rakentamat subbarit porontaljoilla ja muulla roinalla pöytätasoiksi. Ainoa vaan, että tavarat on parempi siirrellä muualle siinä vaiheessa, kun aletaan katselemaan räiskintäelokuvia.
 

kynttila5.jpg

Kun kynttilä on valettu lasin sisään, voi sitä melko huoletta poltella kaikenlaisen krääsän keskellä.
 

kynttila6.jpg

Yhdysvalloista on muuten hieman haastavaakin löytää hajustamattomia kynttilöitä. Kun kaiken lisäksi kynttilöiden tuoksu muistuttaa usein lähinnä voimakasta partavettä, olin onnellinen löytäessäni raikkaan, mutta miedon tuoksuisia DW Homen kynttilöitä lähi-outletista.
 

kynttila7.jpg

Että minä tykkään Pentikin tavaroista! Niin tämäkin ystävältä saatu lyhty on peräisin koto-Suomesta. Tuo pöytä muuten jäi nurkkiimme entiseltä alivuokralaiselta ja vaikken siitä erityisen innoissani aluksi ollutkaan, on se osoittautunut ihan mukavaksi… no, kynttilätasoksi.
 

kynttila8.jpg

Kymmenen hengen ruokapöydässä on tilaa kynttilöille.
 

kynttila9.jpg

Tätä Pentikin vadilla olevaa kynttilää en ole vielä raaskinut alkaa polttamaan eikä kannatakaan, asetelma ei nimittäin ole se paloturvallisin.
 

kynttila10.jpg

Huomasin vasta tästä kuvasta, että kynttilä on savuttanut takana olevalle seinälle mustan jäljen. Hupsis.
 

kynttila11.jpg

Ihanainen Madde toi minulle tämän hyväntuoksuisen kynttilän, johon voisi kirjoittaa jotain hempeyksiä, sikäli mikäli olisi liituja. Kivaa tässä kynttilässä on se, että tuota purnukkaa voi uusiokäyttää, kunhan sisään laittaa uuden kynttilän.
 

kynttila12.jpg

Ja vielä lopuksi…
Että minä inhoan tätä ruokailutilamme katseenvangitsijaa, suhteettoman suurta ja tummanpuhuvaa graniittimöykkyä, jota myös takaksi kutsutaan. Typerintä tässä on se, ettei kyseessä ole edes puutakka vaan periamerikkalainen kaasutakka. Olen näön vuoksi lastannut takkaan oikeita puita ja polttelen sen reunalla kynttilöitä. Tuon tuikkutelineen olen muuten raahannut aikoinaan Rovaniemeltä tänne rapakon taa.

 

 

Koti Sisustus