Vielä viimeinen ajatus joulusta

Minun ei pitänyt kirjoittaa enää joulusta. Mutta sitten tänään, joulun jo käännyttyä lopuilleen, täytti sydämeni suuri lämpö ja tuntui siltä, että haluan ehkä sittenkin sanoa vielä jotain. Kirjoitin lauseen. Sitten toisen. Kolmannen kohdalla pyyhin kaiken ja aloitin alusta, mutta turhaan. Vaikka yritin pukea sen sydämessä olevan suuren lämmön millaisiin sanoihin tahansa, ne tuntuivat aina liian laimeilta. Kaikkea ei kai voi kuvailla sanoin.

Tänä jouluna meitä oli yhdeksän. Oli sukulaisia, perhettä, ystävä ja kaiken päälle pari hoitokoiraa. Oli joululauluja, jouluruokaa, lautapelejä ja munatotia, jokaiselle jotakin, aina joku seurana tai apuna. Koti täynnä elämääSe, että sukulaiset tulivat luoksemme Suomesta saakka, merkitsi minulle valtavan paljon. Niin monet kerrat he ovat järjestäneet joulua meille suvun lapsille ja nyt vihdoin oli minun tilaisuuteni järjestää joulu heille.

kattaus.jpg

Kattaus yhdeksälle.

 

Vaikka joulu perinteisesti mielletäänkin perheen ja suvun keskinäiseksi juhlaksi, ovat kotimme ovet joulunpyhinä avoinna myös ystäville. Niin seuraamme liittyi juuri kaupunkiin palannut ystäväni ja kun tänään saatoin hänet kotimatkalle, tuntui minusta kuin luotamme olisi lähtenyt ystävän sijaan kauan kadoksissa ollut pikkusisko.

Sitten tulee se kohta, kun en keksi oikeita sanoja.

Tai ehkä yhden.

Kiitollisuus.

 

Hyvinvointi Sisustus Mieli

Kuusessa

kuusi1.jpgMonessa kodissa joulukuusi koristellaan perinteisesti vasta huomenna. Me olemme kuitenkin USA:han muuton myötä pikkuhiljaa aikaistaneet ja aikaistaneet kuusen koristelua ja tänä vuonna kuusi tuotiin tupaan jo melkein viikko sitten. Kun taloudessa ei ole pieniä lapsia, joiden jouluaattoon pitäisi järjestää ajankulua ennen lahjojen avaamista, niin miksipä en koristelisi kuusta hyvissä ajoin? Kaiken lisäksi amerikkalainen, muotoilultaan täydellisyyttä hipova kuusi on kaikkine koristeineen ja alla olevine lahjoineen niin kaunis ja tuoksuu hyvältä, että mielelläni nautin siitä vähän pidempäänkin.

Jokunen vuosi sitten vierailin amerikkalaisperheessä, joiden joulukuusen jokaisella koristeella oli oma tarinansa. Ajatus oli niin kaunis, että ryhdyin itsekin metsästämään aina matkustaessani joulukuusenkoristeita sieltä missä niitä on ollut tarjolla. Piparkakkumies on tarttunut mukaan Las Vegasista, hirvi Kanadasta, pienet muumimukit Suomesta, Joulupukki rekineen Mammoth Lakesilta ja karhunpennut Yosemitesta. Tänä vuonna mies halusi hankkia kuuseen pienen oravan, minulla ja oravalla kun on molemmilla kuulemma samanlaiset hampaat.

kuusi2.jpg

kuusi3.jpg

kuusi4.jpg

kuusi5.jpg

kuusi6.jpg

kuusi7.jpg

kuusi8.jpg

kuusi9.jpg

kuusi10.jpg

kuusi11.jpg

kuusi12.jpg

kuusi13.jpg

kuusi14.jpg

kuusi15.jpg

kuusi16.jpg

Näihin kuviin ja tunnelmiin, oikein ihanaa, rauhallista, tuoksuvaa ja maistuvaa Joulua kaikille lukijoille!

 

Koti Sisustus