Syksyllä Suomenlinnaan

Hyvää sunnuntaita & alkavaa syksyä ! Kohta on koeviikko ja ilmapiiri on hektinen…. Mutta syysaamut pelastaa 🙂 Silloin aamut on jotenkin erilaisia; unisia ja hitaita

dscn02361_0.jpg

Matkalla pellon poikki

Serkut kutsui mut tänään Suomenlinnaan, mistä olin tosi iloinen, koska en oo käyny siellä TODELLA PITKÄÄN AIKAAN ! varmaan 10 vuotta sitten. Kävelin Kluuvin kautta Kauppatorille ja siitä astuin lautalle. 

dscn02421.jpg

 

dscn02441.jpg

<3 Mustavalkokuvia

Lautta matka oli mahtava ja onneksi oli sopiva sää, joten kannella pysty katsella maisemia ja haistella meri-ilmaa. Kun astuin maihin, olin innoissani kuin pikkulapsi. Upee paikka, upeita rakennuksia, koko saari on pelkkää isoa vihreää puistoa, paljon puita ja penkkejä, joka nurkassa, joihin voi istuutua ja katsella maisemia ja nauttia. Jos sokeripedoille, kuten mulle, tulee nälkä kahviloista voi haukata herkkuja, kulttuurin ystäville tarjolla on museoita ja saari on valokuvaajan paratiisi ! En voi olla ylistämättä koko paikkaa. Ehkä lapsuuden muistot saa innostumaan 😀 Valokuvia tuli otettua sellaset 100 kpl… hups xDD En näytä niitä kaikkia:

dscn02511.jpg

dscn02561.jpgIstuin tossa varmaan puoli tuntia 
 

dscn02601.jpg

 

dscn02821.jpgMun uusi ystävä: Leevi lokki 

dscn02871.jpgMelkein kuin konnussa

dscn02911.jpgLöysin itselleni veneen ;D

dscn02951.jpgLinnanpiha on mun lempipaikka saaressa

Näköjään tää ei anna näyttää kuvia, joiden koko on yli 6MT… &%#¤”?/(…

No ei voi mitään.

Blogin opetus: syksyllä Suomenlinnaan

W

 

 

Suhteet Oma elämä Suosittelen

No music = No life

Heipsan 🙂 Oon ollut tän viikon kipeänä, joten en oo kyenny kuvaamaan ollenkaan. Sääli, koska on ollu mahtava sää 🙁 Tää pikku ”loma”, joka tuli todellakin tarpeen, antoi mulle aikaa tehdä omia juttuja (sairastamisen ohessa tietenkin). Katoin joka päivä elokuvia, joita en oo nähny pitkään aikaan mm. Ocean twelve ja Lahjakas herra Ripley ja kun olo koheni tartuin mun rakkaaseen kitaraan. Sain sen lahjaks mummolta pari 3-4 vuotta sitten, mutta mun ongelma on ollut aina, että kiinnostun asioista ja hylkään ne sitten kokonaan. Onneks tartuin kesän alussa härkää sarvista, pyyhin pölyt kitarasta ja aloin rämpyttää. Ja mä en ole mikään paras soittaja suoraan sanottuna, kunhan vaan soitan huvikseni ja nautin musiikista 🙂 Mietin vielä minkä nimiseks nimeäisin sen kitaran… 

 Nykyään oon alkanu nauttia soittamisesta, ennen meni hermot, kun sormet ei heti totellu xD Kitara on mulle pakoväline, kun ei jaksa keskittyä stressaaviin ja haluaa tehdä jotain omaa. Ja soittamisen takia oon alkanu tykätä enemmän kitara musiikista ja löytäny uusia bändejä: Soko, Bon Iver, Cat Power. Näiden bändien kappaleita mä soitan ja suosittelen niiden kuuntelemista vaikka Youtubesta tai Spotify:sta. Jos et tykkää niin ei tarvi kuunnella uudestaan ;D mutta mun mielestä aina kannattaa kokeilla uutta, mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, myös musiikissa ! Ja voi yllättyä iloisesti, ken tietää…

 Jos on jättäny jonkun oman projektin kesken, unohtanu entisen unelman pölyttymään nurkkaan tai kadottanu sen harrastuksen, josta nautti silloin joskus, etsikää se ja antakaa itsellenne aikaa häärätä sen parissa ja toivottavasti löydätte sen innon ja riemun, joka teillä oli sen oman asian kanssa joskus kauan aikaa sitten. 

”I have these dreams…” elokuvasta Before Sunset (2004)

W

 

 

Kulttuuri Musiikki