Asiat ja niiden kuuluminen

Olen itsekeskeinen ihminen. Näinhän sen on pakko olla, koska minua ei kiinnosta muiden asiat. Ei sitten yhtään.

Minulle on jotenkin tosi outo maailma tämä, missä kaikille kuuluu, että onko lapsia tai että kuinka monta ja että onko puolisoa tai jotain sutinaa. Tai että miten jonkun raha-asiat on tai missä hommissa niiden aikuiset lapset on.

Tämä asia tuli mieleeni kahdesta syystä. Kävi pari sukulaista kylässä enkä edes tiennyt missä ne nykyisin asuu. Ei kiinnosta. Miksi kiinnostaisi. Silti varsinkin äiti on sitä mieltä, että sukulaiset kyllä mielellään tietäisivät kaiken. Siskokin painotti pientä yhteistä sijoitusta suunniteltaessa, että sukulaisille ei sitten saa kertoa.

Toinen syy oli pari blogikirjoitusta, jotka lueskelin tässä sunnuntai-aamun ratoksi. Liittyivät (vapaaehtoiseen) lapsettomuuteen ja siihen, miten nainen edelleen nähdään vain puolisona ja äitinä ja tähän liittyvänä ilmiönä sitten se jatkuva tenttaus, että onko jo miestä ja milloin lapsia.

Miksi ihmiset käyttävät niin paljon energiaa miettimällä muiden asioita ja valintoja? Mulle on ainakin ihan yksi ja se sama, mitä ihmiset elämällään tekevät. Otan mielummin selfien, naps, siinä on tyyppi kenen tekemiset minua pääasiassa kiinnostaa.