Fässön-postaus (ilman kuvia, olen amatööri)

Lomapäivä.

Ehdin tekemään paljon. Näin muutaman kaverin, kävin kampaajalla ja shoppailin. 

En ole kovin kummoinen shoppailija. Laiska. En jaksa kierrellä. Käyn muutamassa luottokaupassa ja jos sieltä ei löydy, niin pitäkää tunkkinne. Luottokaupat ovat Partioaitta (pelkkiä talvivaatteita edelleen, buu), Marc O’Polon liikkeet ja Stocka. Jälkimmäisessä sai purettua patoutuneen shoppailuhaluni, vaikka vähän meinasi olla vaikeaa.

Nimittäin mikä perkele siinä on, että silloin kun sutjakassa kunnossa, niin kaikki paidat on mallia teltta? Muutenkin oli jotenkin ankea tarjonta. Kengät, ziizuz, platformit. Oikeesti, PLATFORMIT. Nevö ögen mun koipeen niitä.

Löysin kuitenkin kivat, ei korokepohjaiset Vagabondin tennarit (mulla on käytännössä pelkkiä Vagabondeja, paitsi yhdet Repettot ja yhden Christian Louboutinit – en ole aina ollut huono shoppailija) ja Calvin Klein Jeansilta paidan tai kaksi, koska ostin saman paidan mustana ja sellaisena pellavan värisenä. Eikös niin neuvota? Että kun löydät hyvän, niin osta monessa värissä. Paidat oli vielä kaiken kukkaraksi pellavaa. Suosikkimateriaaliani. En enää nuku muissa kuin pellavalakanoissa ja muutenkin on paljon pellavaa tullut ostettua kotiin.

Eniveis, täydellinen karderoobi. Sellaisesta haaveilen. Että olis vaan hyvälaatuisia vaatteita, jotka kaikki sopii kaikkien kanssa. Ja niitäkin vaan muutama hassu.

Melko hyvä toi mun vaatekaappi onkin. Lomalla ois tarkoitus taas karsia. Tyynesti kirpparikasaan ne, joita en pidä. Ja kaivaa kesävaatteet esille. Se on aina ihanaa, sekä kesä- että talvivaatteiden esille ottaminen. Sitä on aina silleen, et ooh, oliko mulla tämmönenkin.

En tosiaan enää kovin usein… no, osta alunperinkään vaatteita mutta siis en tee harhaostoksia. Nykyisin mulla on lähes 95% vaatteita, jotka pidän valehtelematta puhki. Just tänään päällä oli Hunky Doryn paita, jossa on surukseni kainalossa reikä. Pitäis paikata, mutta en nyt muista, että minne pistin langat ja neulat, kun viimeksi ”sisustin”. No, ehkä ne löytyy. Se, että pitää vaatteet lähes puhki, onkin loistava syy ostaa kalliita vaatteita. 

Matkaduuni on myös opettanut löytämään vaatekaapista luottovaatteet. Samoja vaatteita pyöritän viikkokaudet. Mietin joskus, että onpa ankeeta, mutta sitten tajusin, etten huomaa, vaikka muillakin ois koko ajan samat vaatteet. Niin tuskinpa niitä minunkaan vaatteita kukaan kattelee. Talvella hyvälaatuisia neuleita ja muutamat farkut. Kesällä hyvälaatuisia paitoja ja samat farkut (mutta lahkeet rullattuna silleen rennosti you know) ja yhet reisitaskuhousut. Näin se menee. 

Ens kesäksi haluisin löytää kuitenkin mekon. Seksikkään mutta ei naisellisen. Arkimekko. Musta, tietysti. Vartalonmyötäinen mutta ei tiukka. Semmonen trikoomekko. Vähän polven yläpuolelle pituus. Eli käytännössä minimekko, koska olen persjalkainen tumppi. Jos sellainen löytyis, niin vois survoa noi Louboutanit koipeensa ja esitellä vähä sääriä.

Toivottavasti löytyy.