Mikä vikana?

Tässä postauksessa kerron teille, kuinka olen havainnut itsessäni oudon ”laiskurin” joka on uusi asia mulle. Olen viimeisen 2 viikon aikana pysähtynyt miettimään, että mikä mua vaivaa? Minä joka olin aina virtaa täynnä, mielessä yks ja miljoona uutta ideaa, mitä voisin ruuaksi laittaa, mitä voisin tehdä lasten kanssa, mitä tekisimme vapaapäivänäni, mikä olisi mun seuraava DIY juttu, jne.. MUTTA nyt olen kaikkea muuta! Miksi? En käsitä!

Minä ennen:
Ennen olin ruokakaupassa töissä, tein 2 vuorotyötä sekä tietenkin viikonloppuna olin myös töissä. Vaikka työni oli silloin hyvin fyysisesti ”kovaa”, niin mulla jäi silloin virtaa kaikeen muuhunkin. Esim. panostin ruuan laittamiseen, saatoin viettää keittiössä jopa pari tuntia. Ruuan laitto on aina ollut mulle sellainen asia mihkä panostetaan ja syödään mahdollisimman terveellisesti. Toinen hyvä esimerkki on meidän koti. Joskus jopa iltavuoronkin jälkeen saatoin alkaa sisustaa. Eli lyhyesti sanottuna meidän kodissa kaikki on/oli tiptop. Lasten kanssa mennä temusin, aina joku uusi leikki/tekeminen/askartelu takataskussa. 

Minä nyt:
Tällä hetkellä olen työkokeilussa TREDU:ssa koulunkäyntiavustajana. Työpäiväni ovat yhtä pitkät kuin ruokakaupassa työskennellessäni eli 6h per pv. Mutta nykyään mulla ei ole energiaa/voimia/tahtoa yhtään mihkään. Ruokaan en panosta. Ruoka on nykyään se helpoin valinta, eli se mitä noipeiten saa tehtyä, niin sen teen. Ei tule pieneen mieleenkään jäädä keittiöön 2 tunniksi! Saatika se että alkaisin sisustaa työpäivän jälkeen, niin ei tuu kuuloonkaan. Oon aivan tööt kokoajan, en jaksa mitään. Illat meillä menee muksujen harrastusten parissa. Eli kun pääsen töistä, niin mennään esikoisen kanssa heti kauppaa, ostetaan tarpeelliset ruuat ja mennään kotio. Kotona en kerkii kauaa olemaan kun täytyykin jo rientää hakemaan kuopusta kotio. Kotio kun tullaan, teen ruuan, sitten melkein heti sen jälkeen aletaankin jo pukemaan varusteita päälle ja mennään jääkiekko treeneihin. Treeneistä kun tullaan, niin kello on jo sen verran, että ei mee kun hetki niin täytyykin alkaa syömään iltapalaa ja unten maille. Meidän viikkoon kuuluu 3 tuollaista päivää ma, ke ja to. 

Olen tässä osittain miettinyt, että voiko väsymys johtua ”uusista arjen rutiineista” joita ei meillä ennen ollut? Vai siitä, että olin monta kuukautta työttömänä ja kerkisin laiskistua? Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia niihin on vähän. 

-E