Kuppi kahvia, kiitos!

Aamu alkoikin liian hyvin. Karkki heräsi samaan aikaan isänsä kanssa (07:10) Yleensä meidän neiti on se joka herää kiukkusena, mutta ei tänään. Mun noustua sängystä Karkki pyysi heti vettä, ajattelin mielessäni, ettei vaan ole tyttö kipeäksi tulossa/tullut. Karkki ei meinaan ikinä pyydä mtn ruokaa/juotavaa herättyään, siihen menee joku 1h ennen kuin hän pyytää mitään. No ei siinä, ruvettiin tekee lähtöä hoitoon ja kouluun, niin neiti toteaa ”mammi mua oksettaa” ei muuta kun vessaan puhaltamaan. Koko päivän järjestys uusiksi! Olin justiihin kerinnyt ennen oksennuksen tuloa soittaa anopille ja sanomaan, että tänään emme tarvii heidän apua kouluun viemisessä/haussa.. ei mennyt ihan niin. Onneksi K tuli hakemaan Jermun kouluun ja tuli sitten vielä meillä sen jälkeen käymää, että pääsen kauppaan.
 

Pieni prinsessa Tahtil oksensi 2,5h aikana 10 kertaa. Istuin sen kokoajan hänen vieressä. Kuinka voikaan ottaa sydämmestä lapsen sairastelu! Karkki oksensi ja mä istuin lattialla vieressä ja itkin. En vaan osaa olla rauhallisesti kun lapset sairastaa, itken aina! Onneksi (kop kop) Karkki voi jo hyvin. Vaikkei oma itsensä vielä olekaan, mielummin näin päin kuin toisinpäin.
 

Sitten kun tilanne rauhottui, niin istahdin hetkeksi ratkomaan sudokua. Sudoku on mun ja mieheni yhteinen asia, joskus jopa meillä menee kilpailuhenkisyyteen saakka sudokujen ratkominen! Jäätävä skaba et kumpi ratkoo enemmän, yleensä se on mieheni joka saa enemän ratkottua! 

Mitä ajatuksia/kysymyksiä äidille herää, kun lapsi sairastaa?
Itse kun olen yltiö hysteerinen äiti, niin mulla alkaa mielikuvitus laukkaa aina siihen pahimpaan mahdollisimpaan asiaan. Esim. tänään olin aivan paniikissa, että kuivuuko mun lapseni nyt? Annoin nestettä ja syötävää, mutta kauhea pelko! Karkki ei meinaan ole tänään käynyt pissalla kertaakaan, silloin kun oksensi viimeisimpiä kertoja niin ei tullut silmistä kyyneleitä, silmänaluset on tummuneet. Kaikki nää saa mun pään aivan sekaisin. Onneksi nyt on vointi parempi ja saa tankattua kunnolla, niin josko se pissakin tulisi sieltä. 

Täytyykö kirjata ylös, mihkä aikaan lapsi oksensi ja mitä oksennusten välissä joi/söi? Mun vastaukseni on, että JOO.
Kirjaan kaiken ylös ihan siltä varalta, että joudutaan lähtee sairaalaan ja siellä aletaan kyselee: kuinka monta kertaa/paljonko on oksentanut? monenko aikaan? paljonko on juonut? mitä on syönyt? onko kuumetta? Multa löytyy vastaus lääkärille, minuutilleen, deseineen ja grammoineen! No ei vaan, ei ihan deseineen ja grammoineen, mutta minuutilleen löytyy. 

Oikein mukavaa loppupäivää kaikille! <3
-E