Oppimisen ilo

 

Muistathan, että lapsella täytyy olla aikaa myös leikkimiseen! Näin mulle totesi oma mamma, kun kerroin hänelle, että Jermu tekee kotona joskus mun tekemiä matikan tehtäviä. Kyllä minä muistan, ja mielestäni siinä ei ole mitään pahaa. Jermulla menee noihin tehtäviin max. 15min ja se on lyhyt aika. Mielestäni ei ole väärin kehittää omaa lasta! Vaan päin vastoin, siitä on hyötyä. Varsinkin kun tiedän, että mitkä tehtävät tuottavat vaikeuksia. Itselläni on suuria paineita, Jermun koulunkäynnin takia. Jotenkin musta tuntuu, että mua ”arvostellaan” jo ihan senkin takia, että olen nuori äiti. Voin olla toki väärässä, mutta eskari aika oli kovaa aikaa mulle. Musta tuntu, että eskarin ope ei oikein halunnut hyväksyä mua, ihan sen takia, että olen nuori. Vaikka olenkin nuori, olen yhtä hyvä äiti kuin mua vanhemmat äidit!
 

Karkki, joka alkoi kasamaan palapelejä yksin alle 2 vuotiaana on monelle ollut ihmettelemisen aihe. Myönnän, oli se meille vanhemmille myös outoa, että noin pieni kasaa itse palapelejä. Palapelejen kasaaminen on Karkin lempi puhaa. Todella harvoin hän pyytää apua, ja silloin kun pyytää, niin se on lähinnä sen takia, että saisi huomiota. Menen toki aina siihen avuksi kun apua pyytää. 

Palataampas nyt eiliseen. Eilen illalla Karkki nukahti klo 19:00 ja mun oli pakko herättää se yhdeksän aikaa illalla pissalle ja juomaan. Hän ei suostunut juomaan eikä käymään veskissä. Soitin acutaan ja se hoitaja sano, että Karkin on pakko juoda ja käydä vessassa jos ei edistystä tapahdu, niin aamulla välittömästi puhelua terveyskeskukseen ja siellä sitten sovitaan toiminpiteistä. Puhelun päätyttyä, olin aivan sekasin. Kauhea paniikki päällä! Mielessä pyöri meidän edellis kerran TAYS:sin reissu, kun karkki joutu tiputukseen. En tiedä mikä sai Karkin muuttamaan mielensä, mutta lopulta se joi vähän mehua ja aika reippaasti vettä jonka lopputuloksena oli, että se kävi veskissä! Halleluuja, mikä helpotus! Tänään sen vointi on hyvä, toki tankataan nestettä vieläkin kun on pikkasen kuivunut elimistö.

-E