perjantai 13.

Ihme kylläkin, mutta tänään ei tapahtunut mitään pahaa. Eilen tosin oli pahaa tapahtumaa tämänkin päivän edestä! Äitini soitti mulle illalla ja kehui, että Bimillä tulee verta nenästä ja että he lähtevät seuraavaksi eläinlääkäriin. Äidin suomenkielen taito on vähän heikko ja sovittiin, että hän soittaa mulle jos tulee jotain kysyttävää. Tultiin lasten kanssa jumpalta ja päätin soittaa mammalle ja kysyä, että mikä on tilanne? Mamman vastattua puhelimeen, kuulin heti äänestä, että jotain pahaa on sattunut! Mamman sanat oli lyhyet ´hän on poissa nyt´. Aloin huutamaan ja itkemään, meidän koko lähiö varmaan kuuli mun huudon! Vaikea kuvailla, sitä tunnetta mikä tuli kun kuuli mamman sanat. Puhuttiin puhelimessa 2h putkeen, siinä samassa myös itkettiin. 

Tänään sitten soitin Sateenkaarisillan henkilökunnalle ja tarkennettiin tuhkaus, uurna sekä toimitus asiat. Harmittaa, että en pääse olemaan mamman tukena näin vaikeana aikana. Onneksi isoveli meni tänään Hyvinkäälle mamman luokse. Äiti on järkyttävässä shokissa vieläkin ja ei pysty täysin sisäistämään asiaa vieläkään, koska eilen päivällä Bimi oli vielä kotona ja illalla ei enään ollutkaan. Kyynelet silmillä kirjoitan tätä postausta. Bimi on ollut meidän perheessä mun lapsuudesta asti ja nyt se on pilven päällä meidän Rambo koiran kanssa, joka jäi tänä vuonna auton alle. Kaksi koira vuoden sisällä on jättänyt meidät tänne ikävöimään, rakastamaan ja muistamaan heidät. (Bim eli 16 vuotiaaksi asti)

 

Mamman koira Bim <3
 

Meidän koira Rambo <3

Tämä ilta menikin Jermun koulukaverin luona. Ystäväiseni oli leipassut oikee mua varten ihanan juustokakun! K leipoo lähes aina mulle jotain herkkuja, jos joku on lahjakas leipuri niin se on hän! Pääsin myös kokeilemaan hierontatuolia. Kokemuksena aika kiva ja se jälki tärinä kropassa oli hauska! 

Nyt on hyvä hetki sanoo Heipat ja hyvää yötä kaikille! 

-E