Paljetteja pikkujouluihin

Kangaskaupat ovat joskus petollisia. Toinen toistaan kiiltävämpien kankaiden joukossa musta paljettikangas alkaakin näyttää hillityltä, ja hetken kuvittelin, että siitä saa näppärän helpon pikkujoulumekon.

Kyllä siitä kiva mekko tuli, mutta näppärä ja helppo? Krhm.

Paljettikangas tulisi ymmärtääkseni ommella niin, että paljetit puretaan saumojen kohdalta. Sillä vältetään paksut saumat ja rumasti törröttävät paljetit. Hyvä idea, mutta se vaatisi aikaa. Ja minun piti saada mekko tehtyä puolessa päivässä.

Säälimättä ompelukonettani ompelin hitaasti koneella paljettien päältä ja leikkasin ja nypin sivusaumojen pystyyn vääntyneet paljetit. Vuorin kiinnitin käsin pään- ja kädenteiltä, ja helman käänsin käsin paljettikankaastakin. Mekossa ei ole vetoketjua eikä edes rintamuotolaskoksia, sillä halusin täysin eleettömän mallin. Puhukoon kimallus puolestaan.

Musta siksak-kuvioinen paljettikangas löytyi Eurokankaan palalaarista. Paljettikankaan leikkaaminen oli aikamoinen urakka. Pienet paljetinpalat sinkoilivat ympäriinsä (kannatti pitää silmälasit päässä) ja pahoin pelkään paljetinpalasten tulevan esiin vielä vappunakin lattialistojen alta. 

Paljettikangaskin on mielestäni tyylikäs, kun mekko ei ole ihonmyötäinen tai liian paljastava. Pienet hihat olisivat kuitenkin olleet fiksu lisäys, sillä yhden illan tanssimisen jälkeen oli käsivarsien iho aika ärsyyntynyt teräväreunaisten paljettien jäljiltä. Kerrankos sitä tyylin vuoksi vähän joutuu kärsimään…

Juhlat oli erinomaiset, ja bilemekko pysyi hyvin kasassa pikaompelemisesta huolimatta! Näitä kuvia ottaessa mekko on jo pyörinyt tanssilattialla ja laukun pohjalla, ja sen valitettavasti huomaa joka suuntaan sojottavista paljeteista. Mutta diskopallon loisteessa kukaan ei huomaa!