Pisarapöksyt taaperolle

Niin se syksy vain taas hiippaili keskuuteemme. Pahaa aavistamatta elimme elokuuta ja odotimme toiveikkaina intiaanikesää. Mutta kuin varkain alkoi syyskuu ja toivo takahelteistä taitaa olla mennyttä. Aurinko onneksi paistaa vielä, toisinaan, mutta ei enää niin lämpimästi. Varhaiset valonsäteet eivät enää jaksa kuivattaa yökasteen tai sateen kastelemaa pihanurmea, hiekkalaatikkoa ja puiston leikkipaikkojen pintoja siihen mennessä kun paimennan kahden muksun katraani ulos aamupäivällä. Kuitenkin sää on vielä niin lämmin, ja mieli kapinallinen, etten ihan vielä haluaisi siirtyä kokonaan välikausivaatteisiin.

Surruutinpa siis taaperolle kostean kelin pöksyt softshellistä. Näillä kelpaa laskea märkää liukumäkeä ja töröttää hiekkalaatikossa. Pahimpia vesikelejä nämä eivät luultavasti kestä, etenkään koska en teipannut saumoja vesitiiviiksi, mutta vähäisempi kosteus pysyy mukavasti poissa iholta.

Kaavat piirsin valmiista henkselihousuista pienin muutoksin. Pisarat leikkasin itseliimautuvasta heijastinnauhasta. Kangas on Eurokankaasta, muut tarvikkeet (napinläpikuminauhaa olkaimiin ja kenkien alle sekä tavallista lahkeensuihin, napit, heijastin ja kylkien nepparit) löytyivät omista varastoista, ostettu mikä mistäkin.