Makuuhuoneen pikkumatto

Välillä vastustaa. Ihan kunnolla. Vaikka räsymattojen tekeminen on periaatteessa ihan superhelppoa, on kunnollinen loimi kutomisen a ja o. Laitoimme ensi kertaa kahdestaan mattoloimen mieheni kanssa, ja eihän se aloittelijoilla putkeen mennyt. 

Epätasaisella loimella kutominen oli hermoja raastavaa. Ja solmut petti polkusista ja kaikki hajosi käsiin ja hermot meni ja olin jälleen kerran valmis hylkäämään käsityöharrastukset ja vaihtamaan ne vaikka latinan opetteluun… Huoh.

Lopulta jätin maton suunniteltua lyhyemmäksi, otin sen kangaspuista pois, ja aioin pilkkoa puut moottorisahalla, kirveellä tai jollain muulla vastaavalla välineellä jolla saisin mahdollisimman näyttävää tuhoa aikaan. Ai miten niin lyhyt pinna?

Mutta kun lopulta sain maton lattialle, niin sehän alkoikin näyttää ihan somalta. Ja loimen sai kiristettyä uudelleen. Ja tuo trikoomatto on niin ihanan pehmoinenkin jalkojen alla…

Pakko kai yrittää kuitenkin uudelleen. 

Leppoisaa sunnuntaita!