Lorupussi pienelle ystävälle

Kuka saa,

kuka saa,

lorupussiin kurkistaa?

Tillin tallin tömpsis

Perheemme pikkuruisin ystävä juhli ristiäisiään viikko sitten. Hän sai lahjaksi lorupussin. Idean sain oman esikoiseni kummilta, joka aikanaan valmisti lorupussin hänelle. Siitä on ollut iloa niin lapselle kuin meille vanhemillekin. Lapsesta on hauskaa arpoa loruja pussista, vanhemmasta on hauskaa, ettei tarvitse muistaa ulkoa ihan niin paljon. Ja onhan loruttelulla toki vakavamminkin otettava lapsen puheen opettelua ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tukeva merkitys.

Lorut löytyivät netistä ja kirjastosta lainatuista lasten loru- ja runokirjoista. Kortit askartelin kartongista – yksinkertaisimmillaan liimasin väripaperille tulostetun ja kuviosaksilla leikatun lorun Tigerin kaksipuoliselle kuviokartongille. Muutamat vaativat enemmän näpertelyä, ja osan kuviointiin hyödynsin ääriviivatarroja ja kiiltokuvia. Kortit kävin laminoimassa kirjastossa. Suosittelen kaikille pääkaupunkiseudulla asuville lukijoille Helsingin ja Espoon kirjastojen kaupunkityöpajojen hyödyntämistä. Tarjolla on paitsi laminointikone, myös ompelukone ja saumuri, vinyylileikkuri (jolla voi tehdä esimerkiksi painatuksia kankaalle, sekä tarroja) ja vaikka mitä muutakin. Aivan ilmaiseksi!

Pussin ompelin puuvillasta ja kuvioin kimaltavalla silityskalvolla.