Kukkivaa kesää. Sitä toivotin itselleni ja kanssabloggaajilleni toukokuussa ajatellen, että joku kukkahaaste nyt on niiiiiiin helppo suorittaa, ettei meillä ole mitään hätää. Mutta tässä sitä nyt on odoteltu että kukat viitsisivät tänä kesänä edes avautua. Ja todella kauan onkin saanut odottaa.

Tämä kesä on meidän perheessä omistettu remonteille ulkotiloissa. Suurimman osan ajasta on vienyt takaterassin rakentaminen (joka ei ole vielä kuvauskunnossa) ja talon puuosien maalaaminen (mutta talokaan ei ole vielä kuvauskunnossa). Lisäksi mies rakentaa pihauunia vanhoista punaisista tiilistä, ja minä yritän pähkäillä kukkapenkkejä ja hoitaa kasvimaata. Mutta oikeastaan mikään kohta pihasta ei ole kuvauskunnossa, sillä kiitos lukuisten projektien pihallamme on tiilikasoja, sorakasoja, maaliämpäreitä ja tikkaita. Vähän joka puolella. Kukkapenkitkin ovat vielä alkuvaiheessa. Yritäpä tässä sitten räpsiä valokuvia…

Sekamelskakukkapenkki, jossa tulevaisuudessa kasvaa ainakin pioneja, liljona, kruunuvuokkoja, pioniunikoita ja valkeaa särkynyttä sydäntä. Tällä hetkellä siinä on lisäksi auringonkukkaa ja akileijoja. Ja rikkaruohoja. Kukkapenkin alku on kaivettu viime kesänä, jolloin ehdin heittää siihen vain pioniunikon siemeniä ja pari pikkiriikkistä pionin alkua. Tänä kesänä penkin koko kolminkertaistettiin, ja penkki reunustettiin punaisilla vanhan navetan seinästä puretuilla tiilillä. Sorareunus helpottaa nurmikon leikkaamista paljon. 

No jaa. Ei tämä penkki vielä niin kaunis ole. Tai oli se hetken kun valtaosa pioniunikoista oli kukassa yhtä aikaa. Mutta jonain päivänä! Kolme vuotta sitten, kun ostimme talon, tässä pihassa ei ollut juuri muuta kuin omenapuut ja reidenkorkuista heinää. Nyt se näyttää kuitenkin jo pihalta. Puutarhan rakentaminen ei ole hätäisen hommaa.

Rakensin keväällä myös yrttipenkkini uudelleen uuteen paikkaan, sillä terassin reunassa majailleet mintut ja ruohosipuli olisivat jääneet rakenteilla olevan pitsauunin alle. Yrttipenkki on tiilillä neljään osaan jaettu ympyrä. Käytännössä tein sen tökkäämällä kepin maahan ja keppiin kiinnitin sopivan säteen mittaisen narun, jonka avulla pidin kaivettavan alueen ympyränä. Poistin nurmikon ja hieman pintamultaa, kaivoin ylös kamalan määrän rikkaruohojen juuria, jonka jälkeen ladoin tiilet ja täytin lohkot uudella mullalla. Yrttimaassa kasvaa mm. laventelia, oreganoa, ruoho- ja kiinansipulia, useita erilaisia minttuja, colayrttiä (jota en osaa käyttää mihinkään), timjamia, salviaa ja ranskalaista rakuunaa. Olen tehnyt jo ison satsin herkullista yrttisuolaa, ja satoa riittää.

Vaikka piha on kaaos tällä hetkellä, rakastan tätä vuodenaikaa yli kaiken kaikkien näiden herkkujen vuoksi!