Kukkaa pukkaa
Kuun alussa hätäpäissään keksitty haaste meinasi niin sanotusti nasahtaa omaan nilkkaan. Minähän en ole mikään kummoinen kukkakuosien ystävä, vaikka koristankin kotiani mielelläni tuoreilla kukkasilla.
Sitten iskimme Eurokankaaseen koko Osasin!-joukkueen voimalla ja loppu on historiaa. Tai ainakin kolmea erilaista kukkakangasta. Helihän esittelikin jo oman ruusujakkunsa täällä. Minä taas tartuin pitkän empimisen jälkeen tällaiseen tuhannenkukertavaan ohuen ohueen puuvilla-polyesteri-trikoohuitulaan. Ihastus ei noussut aivan ensi silmäyksellä, mutta lopulta varovainen kiinnostus syveni vähintäänkin sopuisaksi ystävyydeksi.
Itselleni ärsyttävän tyypilliseen tapaan idea lopputuloksesta oli kankaan ostovaiheessa erittäin raaka, joten sainkin sopivan kaavan (Suuri Käsityö 3/2014) löytymisen jälkeen käydä ostamassa kangasta lisää. Mutta mitäpä tuosta.
Yksityiskohdat eivät tietenkään kuvasta erotu mutta kerrottakoon, että etukappaleen olkapäät ja takakappale on rypytetty kaarrokkeelle. Hihapoletit feikkasin ja ompelin ne kiinteästi kiinni, koska napinläpien ompelu olisi ollut mahdotonta tällaiseen ohueen ja pehmeään kankaaseen, kun en hoksannut laittaa suikaleiden väliin tukikangasta. Ehkä myöhemmin intoudun ompelemaan niihin napitkin koristeeksi. Ja jos kuvassa näyttää, että paita istuu päälläni oudosti, se johtuu tästä:
Tämä ei siis ole varsinaisesti raskauspaita vaan muuten vaan väljä. Mutta ajatuksena on, että se toimii keväällä vatsan kanssa etelänmatkalla ja kesällä imetystopin päällä.
