Lisää auringonpaistetta olohuoneeseen!

Nyt on rahi aiemmin tuunaamani nojatuolin kaverina. Kelpaa nostaa jalat ylös ja levähtää. Eihän tuoliin sopivaa rahia toki suoraan kaupasta löytynyt, vaan se koki pienen muodonmuutoksen ennen olohuoneeseen päätymistä.

Alkuperäinen musta hiuspinnijalkainen rahi on Jyskistä. Se oli paitsi väärän värinen, myös liian korkea rahiksi, ja ihan liian keikkuva lapsiperheen huonekaluksi. 

Ensimmäiseksi poistin metallijalat rahista. Tarkoitukseni on kierrättää jalat toiseen projektiin.

Sitten ompelin puuvillakankaasta uuden napakan päällisen rahiin. Ja kuten kuvasta huomaa, kiepsahti kangas jossain vaiheessa nurin päin… Mutta mitäpä pienistä. 

Kiinnitin kankaan rahin pohjaan niittaamalla ja liimasin kaapista löytyneen vinonauhan pätkän kankaan reunan päälle ehkäisemään rispaantumista.

Lopuksi ruuvasin pohjaan kalustepyörät. 

Toki rahin olisi voinut rakentaa kokonaan alusta astikin itse, mutta koska minulta puuttuu vielä haaveilemani puutyöverstas, työkalut ja tarvittavat taidot (ihan pikkujuttuja siis), tyydyin valmiin muokkaamiseen. 

Toinenkin rahimme on tuunattu. Tämä on vanhan sohvamme divaaniosa, jonka anoppini päällysti valitsemallani Vallilan kankaalla. Tyynyosa on muokattu myös vanhan sohvan kulmapalasta. Erinomaista kierrättämistä. Kiitos anoppi! Rahi on myös tarpeeksi iso toimiakseen sohvapöytänä.

Seuraavaksi minun pitäisikin alkaa ommella luistinkasseja tyttäreni ja minun luistimille. Edellisestä luistelukerrastani on jo yli viisitoista vuotta, ja iltapäivällä pitäisi lähteä kokeilemaan vieläkö pysyn pystyssä. Jännittää!