Tyttären ongelmana oli akuutti pyjamapula. Minun ongelmani oli lipaston laatikko, joka ei mennyt kiinni koska se oli sullottu täyteen trikoopaloja.

Nyt meillä ei ole enää ongelmia! 

Jos joku tietää noin kolmevuotiaan tytön, joka ei tykkää Hello Kittystä, huutakaa hep! Epäilen, että teitä on huijattu. Minä olen jo antanut periksi tälle materialismin huipentumalle, vaikka joskus raskausaikana taisinkin vannoa, että meille ei sitä kamalaa kissaa tule missään muodossa. Aika monta muutakin vahvaa mielipidettä vanhemmuudesta olen saanut heittää roskikseen.

Ja vaikka tyttäreni osaakin jo nirsoilla vaatteistaan, oli tämä pyjama menestys. Luonnollisesti. Monta hassua kissaa päihittää yhden kissan mennen tullen!

Vaikka 104 cm pyjamiin meneekin jo kohtalaisesti kangasta, sain tuhottua näihin yöasuihin mukavasti trikoolaatikon sekalaisia paloja. 

Laatikosta löytyi myös sopivat palat kahta eri valkoista trikoota, sekä pikkupala pallotrikoota. Pyjamassa ei haittaa, vaikka kankaat ovat hieman eri paria, eikä suurta vahinkoa olisi tullut, vaikka pallotrikoo olisi laskenut väriä valkoiseen. Ei onneksi edes laskenut.

Ompelin sydämen paidan rinnukseen hieman vinksalleen ja kiinnitin sen vain tukikankaalla ja suoralla ompeleella. En ole saanut koneellani siistiä siksakattua applikaatiota aikaiseksi, ja nämä kaksipuolisen liimakankaan avulla ommellut pienet koristeet ovat kestäneet ihan hyvin suoralla ompeleellakin.

Housujen vyötäröllä on vain resori mukavien yöunien takaamiseksi. Sydänpyjamaan ompelin resorit myös hihansuihin ja lahkeensuihin. Sopivan resorin puuttuessa Hello Kitty -yökkäristä käännetään vielä hihoja ja lahkeita kasvunvaran verran 🙂 Kaavat Ottobre 6/2012.

Olisin toki silittänyt vaatteet kuvaan siistimmin, mutta kylpyhuoneremontin ansiosta kodinhoitohuone on tyhjennetty ompeluhuoneeseen ja silitysrauta on siellä… jossain. Katsotaan, mikä kaikki muu katoaa tulevien remonttiviikkojen aikana, ja saanko ylipäänsä mitään ommeltua! Onko rangaistus haasteen suorittamatta jättämisestä jo mietitty, Liisa?