Lungin aamun salaisuus

img_5974.jpg

Täytyy osata sopeutua muutokseen, surffata, koska muutos ei pysähdy, vaan kaataa sinut, jos yrität sitä väkisin pysäyttää.

Tokaluokkalainen oli päiväkotilaissiskolleen vähän kateellinen, kun pienempi saatetaan joka aamu kohteeseen mutta häntä ei. Jos äiti tekee etähommia, päivään kuuluu automaattisesti vähintään yksi käynti koulun portilla, koska se on pienelle koululaiselle tärkeää ja koska äidin mielestä on kiva kävellä koulumatka tyttären kanssa käsi kädessä niitä näitä höpötellen.

Pieni lohtu on myös se, että kun lukujärjestykset kohtaavat pari kertaa viikossa niin, että kaikkien kolmen muijan on määrä poistua kotoa puoli kahdeksalta, kävellään yhdessä edes osa matkaa.

Se oli lohdullisempaa, kun oli vielä valoisaa.

Syksyn edetessä isomman tytön herääminen käy tahmeammaksi. Olen oikeastaan iloinen, koska tämä on se sama lapsi, joka ei koskaan halunnut nukkua ja heräsi aina, aina, ennen kuvitteellista kukonlaulua; nyt, kun se on vihdoin oppinut nauttimaan lepäilystä, haluaisin sen hänelle mahdollisimman pitkään suoda.

Herätän tytöt seitsemältä (jos ei pienempi ole vielä herännyt). Aamupesu ja -pissa ja pukeminen on pakollinen kolmen suora pienemmälle, meidän isojen pitää lisäksi syödä jotain ennen lähtöä. Voisi kuvitella, että 25 minuuttia riittäisi tähän helposti. Oikeasti kuitenkin viimeisen kuukauden ajan isompi on halunnut pötkötellä sängyssä vielä hetken, mikä johtaa siihen, että hermoni alkaa kiristyä, ja kyselen ääni- ja elonmerkkejä viiden minuutin välein, kunnes lapsi tulee alakertaan vasta, kun pienempää jo varustetaan ulkoilua varten ja minä olen ihan hiilenä. Sitten sillä on väärät vaatteet joko omasta tai äidin mielestä, ja ne täytyy vaihtaa, millä aikaa äiti tekee ulkovaatteet päällä ja marmattaen sille voileipää evääksi koulumatkalle.

Viime viikolla lähdettiin molempina yhteisinä aamuina ulos riidellen, ja vaikka tunteet viilenivät kävelyn aikana, niin vielä koulupäivän jälkeen mietittiin, että mitä tälle jatkuvalle tuskalle oikein voidaan tehdä, että aamuihin palaisi rauha.

Äidin ehdotus on tietysti, että lapsi tekee niinkuin hänelle sanotaan, nousee aikaisemmin ja pukee ne vaatteet, jotka on edellisenä aamuna laittanut itselleen valmiiksi. Sitten ehditään lähtemään yhdessä ja saadaan mennä samaa matkaa. Järkiratkaisu ja kaikki voittaa, eikö niin.

Lapsen ehdotus on, että hän saa lepäillä vähän pidempään, tulee alas antamaan meille lähtöpusut, ja valmistautuu sitten itsekseen rauhassa, koska ehtii hyvin ajoissa kouluun, vaikka lähtisi vasta varttia vaille.

Nerokasta.

Laatuaika hampaat irvessä on aika huonoa laatuaikaa. Tänään oli paljon kivempi lähteä kotoa hyvällä mielellä.

Hyvinvointi Mieli Vanhemmuus