Kuvapäiväkirja: Hollannissa on ihmisen hyvä olla
Parasta, mitä Amsterdamissa voi hyvällä säällä tehdä on päämäärätön harhailu. Mihin ikinä päätyykin ilman karttaa ympäriinsä vaellellessaan, törmää kauniisiin taloihin, tyylikkäisiin kahviloihin ja komeisiin kanaaleihin. Ja todennäköisesti eksyy myös punaisten lyhtyjen alueelle, mutta ei hätää – ei siellä turistien joukossa valoisaan aikaan vaeltava tunne oloaan sen turvattomammaksi kuin Brysselissäkään.
Tällä kertaa päädyimme Minnan kanssa sattumalta Dam-aukion kulmille, Spuisstraatin ja Wijdesteegin risteykseen. Merkittävän osan alueen taloista omisti aikoinaan eräs rikas paikallinen pohatta, joka tuli kuitenkin murhatuksi 70-luvun puolivälissä. Siitä lähtien kadunpätkät ovat olleet talonvaltaajien ja katutaiteilijoiden valtakuntaa.
Keltaisessa Snake housessa asustaa edelleen joukko elämäntapataiteilijoita, jotka pystyvät alhaisten elinkustannustensa vuoksi keskittymään täysillä taiteeseensa
En tiedä, oliko kuvan tarkoitus esitellä jo parhaat päivänsä nähnyttä kivetysväritystä vai uusia Nikejäni, heh…
Alueen merkittävän markkina-arvon ja loistavan sijainnin takia sitä on päätetty alkaa raivata asuinrakennusten ja kauppojen tieltä. Saavuimme paikalle kreivin aikaan, sillä vaikka rakennusaidat ja roskalavat jo osin pilasivat urbaania maisemaa, olivat seinämaalaukset vielä ennallaan.
