Lempiruokana hammastahna

Skidit Festareilla itse kasvamaan laitettu basilika on tänä päivänä erittäin hyvinvoiva ja vetreä yrtti. Se on saanut kasvaa alkuperäisessä purkissaan ilman kaunista suojaruukkua, sisarusten purkit nimikoitiin askarteluteipeillä. Pienen herrasmies-Noelin purkkiin tuli luonnollisesti siis viikset. 

Lapset ovat olleet onnessaan kasvatusprojekteistaan alusta lähtien. Joka päivä purkeilla on käyty kurkkimassa kasvua ja alussa hihkuttiin onnessaan, kun muutama pieni vihreä verso oli noussut mullasta. Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.

Nykyiseen kokoonsa ja muhkeuteensa kasvanut basilika on myös saanut toimia Noelin jälkiruokana. Tyyppi kertoi eräänä päivänä lempiruoistaan:

Mun lempiruokaa on jauheliha, muusi ja hammastahna. 

Rakastan tämän pienen miehen letkautuksia, joita on sadellut vajaan viiden ensimmäisen elinvuoden aikana hurjat määrät. Viimeisin tuli viime viikolla ja sai äidin melkein purskauttamaan ruoat suustaan:

Ennen ku ei ollu pyttipannua, piti syödä puun kaarnaa ja semmosta. Ei ollu ees hampurilaisia. Mä tykkään kivistä. Mä imen niitä, mutta en pure.

Olen hyvin onnellinen tuosta kivien puremattomuudesta. Sentään. Pienenä taaperona pojalle kelpasi pureskeltaviksi mm. kaukosäätimen patterit. Niitä äitiyden tähtihetkiä, kun löydät palasiksi avatun kaukosäätimen ja patterit, joissa on miljoonia pieniä hampaanjälkiä. Kyllä te tiedätte. Eikö niin?