Rakastun tiettyihin tuoksuihin. Ja sitten ne muutetaan.

Kaikki alkoi Nivean rasvasta, siis tuosta Body Milkistä. Se oli niin mahtavan turvallinen, kotoisan rauhoittava tuoksu. Yhtäkkiä siihen lisättiin manteliöljyä, eikä sitä enää tunnistanut samaksi. Kävin kaupassa aukomassa purnukoita ja löysin korvaavan tuotteen, Nivea Cremen, aika lohduttavan samanlainen tuoksu, mutta koostumus aika jähmäkkä. Tuoksu kuitenkin ratkaisi. Sitten löysin Nivea Softin, joka tuoksui ainakin suloiselle, vaikkei kylläkään sille lapsuuden Nivealle ja sitä olen ostanut melkein jokaisesta Euroopan maasta ja Aasiastakin. Sen koostumus on pehmeä ja hivelee käsiä, niin että siihen on tullut riippuvuus.

Ei, en ole Nivean agentti. Satunpa vain olemaan addikti. Tuoksuaddikti.

Wella seuraa Nivean jalanjäljissä. Kuvassa olevat pullot ovat mahtavan tuoksuisia. Anteeksi, OLIVAT. Niitä ei enää saa. Joudun etsimään uudet halpisshampoon ja hoitoaineen. Lohduksi ostin Maroccon Oilia. Ihana pelastus tuoksujeni maailmassa.

Ja rakas, rakas White Musk. Sitä ei vielä ole mutettu, eikä hävitetty. Rukoilkaa puolestani, että se säilyy.

Ominaistuoksumme on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälkemme. Rakastumme tuoksun mukaan. Feromonit määräävät rakkaudestamme. Mieheni tuoksuu mäntymetsälle ja merituulelle. Tunnen turvaa niissä tuoksuissa.

Uudempi löytö on nestemäinen, vihreä Marseille saippua, jota käytämme ajoittain molemmat. Suorastaan hullaannun, jos vain hänellä on sitä.

Ympäristössämme on ainakin 10000 kemiallista yhdistettä, joita haistelemme päivittäin. Tuoksu- ja hajuneurootikkona puhun vain näistä lempituoksuistani, joita on aika suppea määrä. Hajut ovat melkeinpä elämääni rajoittava tekijä, mutta olen vielä pysynyt normaaliuden rajoissa. Jos tämä tästä vielä villiintyy, saatan muuttua koiraksi ja nenäni mustaksi. Niin voimakas tämä neuroosin tapainen kuitenkin on, että saatan voida tosi huonosti minun nenälleni väärin valitusta hajuvedestä. Väärältä ja rajoittavaltahan se tuntuu, mutta en nyt halua oksentaakaan kenenkään päälle. Joko pysyn silloin kaukana tai jos tunnen henkilön hyvin, niin saatan mainita asiasta-ja poistun sen jälkeen.

Tuoksujeni maailma on ihana-ja rajoittava. Olen sopeutunut koiramaiseen olotilaani.