Oletko Tyytyjä, Pakenija vaiko Ikiliikkuja?

Tyytyjä:
Inhoaa ja pelkää muutosta. Jää paikalleen kärsimään silloinkin kun ei ole tyytyväinen olotilaansa. Ajattelee seuraavin kaavoin: ”Kärsimys jalostaa.” ”Elämä on raskasta työtä, mutta lopussa kiitos seisoo.” ”Ei minun ole tarkoitus menestyä ja saada mitä tahdon.” ”Unelmat ovat unelmia.”
Hän näkee itsensä vaatimattomana ja nöyränä elämän ankaruuden edessä.
Hän tottelee käskyjä silloinkin kun mielessään kyseenalaistaa ne. Hän tyytyy vähempään.
Tyytyjästä kehittyy helposti katkera ja kateellinen. Hän siirtää syyn omasta olotilastaan muiden niskaan tai olosuhteiden syyksi. Hän toivoo muiden ja olosuhteiden muuttuvan, uskoen sitten tulevansa onnelliseksi.
Tyytyjä siis hyvin harvoin on yhtä kuin tyytyväinen. Vaikka hän saattaa niin yrittää uskotellakin sekä itselleen että muille, ettei hänen vain tarvitse tehdä muutoksia itsessään.
Tyytyjä pohtii hetken, antaa sitten olla todeten ettei hänen pohtimisellaan kuitenkaan ole mitään virkaa.

Pakenija:
Pelkää elämää, ei kestä yllätyksellisyyttä ja sitä ettei voi aivan varmasti tietää mihin hänen tulee varautua. Pelkää ettei selviä.
Pakenee itseään, alkoholiin, huumeisiin, mässäilyyn, pelaamiseen, extremekokemuksien etsimiseen, ja kaikenlaisiin riippuvuuksiin… eli on pakkomielteinen jossain valitsemassaan toiminnassa.
Elää suorittamalla, koska ei uskalla pysähtyä kuuntelemaan omia todellisia tarpeitaan.
Pakenija voi siis myös olla yliahkera työntekijä, työnarkomaani, ylitunnollinen opiskelija tai vanhempi joka elää lastensa kautta. Pakenija on vaarassa sairastua masennukseen, paniikkihäiriöön ja muihin stressiperäisiin sairauksiin.
Hän on persoonallisuus joka ei osaa laittaa rajoja itselleen.
Pakenija miettii ja miettii ja miettii kunnes pää on sekaisin ja sitten hän nollaa päänsä tavalla tai toisella niin ettei tarvitse enää pohtia.

Ikiliikkuja:
Ei voi sietää paikalleen jumiutumista. Nauttii ja innostuu muutoksesta ja kaikesta uuden oppimisesta. Rakastaa luomisen tunnetta. Kun ikiliikkuja (usein) tuntee tyytymättömyyttä elämäänsä ja sen olosuhteisiin hän ryhtyy hetipaikalla tekemään muutosta. Silloin kun hän ei pääse liikkeelle hän turhautuu ja sairastuu todella nopeasti masennukseen sekä vaipuu apatiaan… Henkinen uupumus, burn out on ikiliikkujille tuttu ilmiö.
Ikiliikkujan heikkous on kärsimättömyys joka johtaa lyhytjänteisyyteen ja usein periksi antamiseen silloin kun heidän tiellään eteenpäin on aikaa vaativia haasteita. Tosin tämä persoonallisuustyyppi myös nousee masennuksestaan nopeasti puhkuen taas innostusta jostain uudesta asiasta jota lähtevät tavoittelemaan.
Ikiliikkuja voi olla toisten innostaja ja hän ei yleensä menetä koskaan uskoaan tulevaisuuden parempiin mahdollisuuksiin vaikka hän hetkittäin voikin menettää toimintakykynsä.
Ikiliikkuja ei ehdi kovinkaan kauaa pohtimaan yhtä asiaa ennenkuin jo toimii.. he oppivat siis useimmiten ns kantapään kautta kokemalla.