Nimistä nimittäin

Rakastan nimiä. Jos tietäisin miten tehdä nimistä itselleni ammatin, hakeutuisin opiskelemaan välittömästi. Toistaiseksi keskityn vain harrastamaan ja ihmettelemään. 

Vinkkaisinkin nyt kaikille vanhemmille sanakirjan tai translatorin käyttöä ennen nimeämistä. Tietysti monet haluavat lapsensa nimen tarkoittavan jotakin, mutta ihan mikä tahansa merkitys ei ainakaan itselleni kelpaisi.

Viimeisten kuukausien aikana olen oppinut seuraavaa espanjan kielestä:

Mona – Naaras apina.

Lumia – Prostituoitu

Ella – Hän, naisesta. Lausutaan elja, mutta kirjoitetaan ella. 

Tia – Täti

Silja – Silla on tuoli, mutta lausutaan silja.

Vaikka kuvittelin Heidin olevan kansainvälinen nimi, silti sen oikein kirjoittaminen tuottaa vaikeuksia. Heydi. Heidy. Haydi. Hady. Jeidi. Jeydi. Jeidy. 2-vuotiaalla Jazminilla on vaikeuksia lausunnassa, olen profe Hiidi.

Meyai? Meydi? 

Epäilen, että ne saattaa Starbucksissa tehdä tätä tahallaan. Kyproksella Heidistä tuli Natalian kautta Katie.

On myös hämmentävää kuinka monella eri tavalla täkäläisiä nimiä kirjoitetaan. Lastenkeskuksella on typy, jonka nimi kirjoitetaan yleensä Yhoana, vaikka syntymätodistuksessa lukee Johana. Brigitte vääntyy muotoon Bryigit tai Brygit, riippuu kuka kolleegoistani on asialla. Brian on yleensä Brayan. Olen oppinut, että täällä on neljä yleisesti käytössä olevaa tapaa kirjoittaa Christian.