Hei, me lennetään!
Vaikken ole täällä ollessani potenut koti-ikävää lainkaan, nyt kun Belgiaan matkustaminen lähestyy, en meinaa pysyä housuissani! Eurooppalaista ruokaa! Ihmisiä, jotka puhuvat englantia! Auringonlaskuja! Täsmällisyyttä! Irtokarkkeja! Lämpöä! Viimeisestä haaveillessani Mikske nauroi ja varmisti, että tosiaan täältä päiväntasaajan kieppeiltä tullessa joku odottaa Belgialta lämpöä.
Meidän valmistautuminen on sujunut hyvin bolivialaisesti, Sergio sai viisuminsa vasta maanantaina eikä siis voitu ostaa lippuja ennen sitä. Ja nythän on niin mainio tilanne, että meidän matkasuunnitelma on suoraan helvetistä. Ensin lennetään lauantaina Limaan, jossa meillä on kahdeksan tuntia aika pööpöillä ennen Amsterdamin koneen lähtöä. Amsterdamissa meillä on vain puolitoista tuntia aikaa vaihtaa Brysselin koneeseen, mikä ei ole mulle eurooppalaisena ongelma, mutta kahden bolivialaisen alaikäisen maahantulossa saattaa kestää hieman kauemmin, mutta yritän olla stressaamatta siitä etukäteen.
Takaisin lähdetään kahdeksalta illalla, ensin Milanoon, jossa ollaan yhdeksältä illalla ja kone Pariisiin lähtee aamulla kymmeneltä. Koska Anne ja Sergio vierailevat Belgian lisäksi myös Pariisissa, yritän nyt järjestää niin, ettei heidän tarvitsisi palata Brysseliin ja tehdä vuorokauden ylimääräistä reissua, vaan voisivat hypätä suoraan Limaan menevään koneeseen Pariisista. Lisäksi olisi mulle tuhannesti helpompaa ja mieluisampaa kuluttaa 12 tuntia yöllä Milanossa yksin, kuin huolehtien kahdesta alaikäisestä. Myös takaisin tullessa meillä on kahdeksan tuntia aikaa Limassa, mutta sekin on yöllä.
Toivon, että Anne ja Sergio ovat kykeneviä nukkumaan lentokoneessa ja -kentällä, koska itsehän nukun vaivatta missä vain, enkä aio antaa heidän pilata mun reissua väsyneellä kitinällä. Jaoin heidän kanssaan parhaat lentomukavuusvinkkini eli villasukat ja paljon karkkia!
Matkustamme Liegeen seminaariin, jossa käydään läpi mitä P4P-projektissa on tähän mennessä saavutettu ja miten tästä jatketaan. Luvassa on kaiken vakavan ja asiallisen lisäksi epäilemättä paljon naurua, hassuttelua ja ystävyyttä.
Arnold ennusti jo pyörtyvänsä jälleennäkemisemme kunniaksi, itse epäilen vuodattavani onnenkyyneleitä.
Seminaarin jälkeen Anne ja Sergio tosiaan matkustavat kahdeksi päiväksi Pariisiin ja mun oli tarkotus treffata Mikske. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole tarkoitettu, vaan avokuplan moottori kosahti Unkarin maaseudulla. Auto on nyt myyty ja Mikske palannut lentämällä Suomeen. Sen lisäksi ettei nyt todennäköisesti nähdä, mua harmittaa etten koskaan päässyt BBn kyytiin ja etten saa Miksken mukanaan raahaamia Pantteri-karkkeja ja elokuvia. Treffien sijaan mun ohjelmassa on Nastasjan perheen tapaaminen Aachenissa ja hengailua Arnoldin kanssa Brysselissä.
Eilen ja tänään vietetään mun läksiäisiä, Diogo ilmoitti etten voi poistua mantereelta ilman bileitä. Yritin vastustella, koska kyse on alle kahdesta viikosta, mutta jotenkin silti löysin itseni tanssimasta Lokin baaritiskiltä.
©Loki hostel La Paz
Lokista jatkettiin Mythologyyn ja siellä törmäsin turkulaiseen Rikuun. Rikun kanssa jutellessani huomasin, etten enää osaa puhua suomea, mulle on kehittynyt hämmentävä murre ja sanat katoilee päästä koko ajan, englanniksi kaikki on luonnollisemman kuuloista. Kirjoittaminen suomeksi ei ole niin vaikeaa, koska sen saa tehdä omaan tahtiin ja tarvittaessa saman voi kirjoittaa viidesti eri tavoilla. Onneksi myöskään kuullun tai luetun ymmärtäminen ei ole kärsinyt.
Vaikka olen innoissani matkasta ja seminaarista, olen hieman harmissani kaikesta siitä mitä missaan Euroopassa ollessani. Copa American finaali pelataan lauantaina ja vaikka saatan nähdä osan matsista Limassa ollessamme, ei sen katsominen lentokentällä ole sama kuin Smokey’s Pipessa ystävien seurassa.. Paavi tulee vierailulle La Paziin ensi viikolla ja se on täällä valtavan iso ja odotettu tapahtuma, olisin itsekkin halunnut nähdä hänet toistamiseen. Palataan Boliviaan 16.7. joka on Dia de La Paz, mutta ikävä kyllä sitä juhlitaan jo edellisenä iltana valtavan ulkotapahtuman muodossa. Palaamme siis krapulaiseen ja pyhäpäivää viettävään kaupunkiin, toivon vain, että julkinen liikenne toimii, toisin kuin osana kansallisista vapaapäivistä.