Olen suunnitellut kirjoittavani roskista ja hostelli-elämästä, mutta eilen meni niin sanotusti kuuppa nurin Nueva Generacionin tapaamisessa. Nueva Generacionin tapaamiset on ollut koko vuoden mulle pakkopullaa, koska tunnen jatkuvasti olevani ulkopuolinen, kun kukaan ei välitä ymmärränkö mistään mitään tai vaivaudu kääntämään. Eilen kuitenkin ensimmäistä kertaa koin olevani osa järjestöä, opetin muille origami-perhosten tekoa, kaikki leikit käännettiin […]

Viimeiseen aamuun Uyunilla herättiin kuuden hengen huoneessa 5 asteessa neljältä, aamiaisen kautta lähtö oli puoli viideltä. Ulkona ei ollut sen enempää asteita ja eikä autossa lämmitystä, joten täristiin kylmyydestä kaikki mahdolliset vaatteet yllämme ihastellen tähtitaivasta. Matkantekomme kuitenkin tyssäsi noin 45 minuutin jälkeen automme juuttuessa hankeen. Kuskimme yritti ajamalla saada autoa liikkeelle, saaden sen vain syvemmälle […]

Toinenkin aamu aloitettiin rautateiden parissa, tällä kertaa Chilen rajan tuntumassa. Käsittämätöntä, että maailmassa on niin paljon maata, jota ei ole mitenkään hyödynnetty, noihin oloihin sopisi enemmän kuin hyvin tuulivoimalat ja aurinkopaneelit. Toisaalta oli ilo nauttia maisemista, joita ei ole pilattu vempeleillä. Junaradoilta jatkettiin semiaktiiviselle tulivuorelle, tai oikeastaan parin kilometrin päähän siitä ottamaan kuvia. Itselleni tämä […]

Odotin Uyunin reissua mielettömien maisemien ja tietysti hassujen kuvien takia. Hassut kuvat loistavat poissaolollaan, koska en ymmärtänyt että niiden ottamiseen tarvitaan joku joka osaa ottaa kuvia, äippy tai kummitäti kun eivät tätä vaatimusta täytä..  Maisemat olivat onneksi niin vaikuttavat kuin oletin ja toivoin. Kaikki turisti-matkat Uyunilla alkavat junien hautausmaalta. Olin loputtoman innoissani junien päällä kiipeilystä, […]

Viime yönä todistin sen, mistä kaikki pelottelivat etukäteen. Ryöstöyrityksen.  Saavuttiin hostellille viiden aikaan (töiden jälkeen Hard Rockin sunnuntai-tanssit, saatettiin humalainen britti-mimmi hostelliinsa ja käytiin vielä katuhamppareilla) ja kun päästiin huoneeseen, kadulta alkoi kuulumaan tööttäystä, kolinaa ja huutoa. Hetki kuunneltiin, ennen kuin vaivauduttiin kurkkaamaan mitä ulkona oikein tapahtuu. Onneksi ei odotettu pidempään, sillä siinä ikkunamme alla […]

Maanantaina istuttiin iltaa vain henkilökunnan kesken Smokeysissa, asiakkaat pysyttelivät poissa, sillä kaupunki oli kylmä. Nastasja totesi tästä puuttuvan vain sateen. Kynttilän valoa ja kortin peluuta. Kuin täydellinen syysilta, vaikka aamupäivällä otettiin aurinkoa hostellin katolla. Ilmeisesti joku kuuli Nastasjan sanat, sillä seuraavasta päivästä lähtien on satanut, paikoin myös lunta. Sisällä on kylmä. Tänään istuin sohvalla skypettämässä Suomen […]

Liityin CouchSurfingiin Terryn painostamana innoittamana pari viikkoa sitten. Seuraavana päivänä päätin muuttaa, joten hostaaminen ei ollutkaan mahdollista. Hostaamisen lisäksi pari pyyntöä on tullut vain La Pazin esittelyyn ja molempiin olen suostunut. Ensimmäinen tuli chiläiseltä pojalta, joka kuvitteli kyseessä olevan treffit ja jouduin näkemään paljon vaivaa saadakseni hänet ymmärtämään tilanteen oikean laidan, olematta kuitenkaan tyly. Eilen […]

Nyt se on tehty. Tavarat pakattu. Kannettu hostelliin kahdessa erässä, taksilla. Koska voin. Siivottu Parveke-ikkunasta avautuu näkymä sähköjohtojen läpi melko perinteiselle La Pazlaiselle kadulle, eli sellaiselle joka on noin 45 asteen kulmassa. Lisäksi hostellin sisällä olen muuttanut kerran ja kerran katunut sinne muuttoa, mikä on kohtuullinen suoritus, kun ottaa huomioon, että olen nukkunut siellä jo […]

Kuuden kuukauden aikana lähes päivittäin olen todistanut jotain hulluutta liikenteessä.  Joskus kyse on jostain pienestä, kuten ettei yksikään auton mittareista toimi, sivupeili(t) puuttuu tai tuulilasin pyyhkijät ei liiku. Asioita, joiden takia Suomessa ei varmasti pääsisi katsastuksesta läpi, mutta kuitenkaan eivät vaikuta auton itsensä toimintaan. Lisäksi täällä ollaan italialaisiakin pahempia pysäyttämään auto keskelle tietä, mikä aiheuttaa […]

Tarina perheväkivallasta ja siitä kuinka hyväksyttyä se Boliviassa on. Tarina aivan liian läheltä. Tarina ihmisistä, jotka ovat aivan liian rakkaita. Sunnuntai alkoi normaalisti ja jatkui sellaisena aina työvuoroni loppuun asti. Nastasjan, Yonathanin ja viimeisen asiakkaamme Steven kanssa otettiin suunnaksi Hard Rock Cafe, kuten muinakin sunnuntaina. Nancy lupasi tulla perässä, mikä oli täysin ennen kuulumatonta. Odotimme […]