Ensisilmäyksellä, how I met my new family
Käsittämätön tunne, mutta täällä ollaan!
Valvotun yön jälkeen hyppäsin koneeseen 14.10 Helsinki-Vantaalla ja heti 26 tuntia, kaksi koneen vaihtoa ja yhtä hyvin eksoottista automatkaa myöhemmin saavuimme hotellille lauantai aamuna paikallista aikaa. Taktisesti valvotun yön jälkeen sain koneessa nukuttua todella hyvin, joten varsinaisesta aikaerosta en onneksi kärsinyt, mutta koko kroppaa särkee se kaikki istuminen! Ihmiset pelottelivat etukäteen paljon sillä kuinka kauan Yhdysvaltojen rajamuodollisuuksissa menee aikaa, mutta pakko sanoa ettei se muutaman minuutin sormenjälkien antaminen ollut mitään verrattuna niihin neljään lappuu jotka pitää täyttää saapuessasi Boliviaan. JFK:lla leppoisa mies heitti tiskillä läppää ja La Pazissa tivattiin vielä suullisestikin olenko naimisissa ja mitä teen työkseni. Päästivät lopulta maahan. Kentällä meitä oltiin vastassa kokateen ja lääkkeiden kanssa, molemmat auttavat vuoristotautiin ja korkeuden aiheuttamiin oloihin. Olin etukäteen pelännyt kokateen makua, mutta pelkoni osottautui täysin turhaksi. Kokatee muistuttaa maultaan vihreää minttuteetä, vaikka kaipaakin hieman sokeria joukkoon.
Lepäiltiin hotellilla (eli wifitettiin Suomeen terkut) tovi ennen kun lähdettiin kaupungille lounaalle ja teleferico-ajelulle katselemaan kaupunkia yläilmoista. Meikkiksen hotellihuoneen ikkunan näkymässäkään ei liiemmin ole valittamista, pitää vain katsoa viereisen talon ohitse lumihuippuisia vuoria ja aaltoilevaa kerrostalomassaa.
Maanantaina täällä alkaa siis EVS-seminaari, johon osallistuvat kaikki kymmenen vapaaehtoisiksi lähtevää sekä yksi ihminen jokaisesta vastaanottavasta organisaatiosta. Kamerunista, Kolumbiasta, Briteistä ja Belgiasta on tullut jo tyypit, sekä me Soilin kanssa Suomesta. Mahtavaa päästä tutustumaan sekalaiseen porukkaan ihmisiä. Tavallaan jaetaan yhteinen vuoden mittainen kokemus, mutta tapaamme tämän tiimoilta vain kahdesti, joten on otettava ilo irti joka hetkestä. Kamerunilainen Arnold vei heti sydämeni luullessaan mua 20-vuotiaaksi. Myös Kolumbialaisista ja Bolivialaisista huokuva lämpö ja aitous on uskomatonta! Tapasin Sarahin, jonka asunnon alakertaan muutan ja jonka kanssa tätä vuotta on etukäteen suunniteltu, ja tuntui kun tulisin kotiin.