Kun Dr. House onkin oikeassa

Everybody lies.

Viisi kuukautta siihen meni, kunnes ymmärsin, etten voi tässä kaupungissa luottaa kehenkään 100 prosenttisesti. Ja jos en luota, voinko kutsua ihmistä ystäväkseni? 

Lucas on sitä mieltä etten voi. Hänkään ei. Seitsemän vuoden jälkeen hänellä ei ole yhtäkään ystävää tässä kaupungissa. 

Erona meidän välillä on se, että Lucas on tyytyväinen tilanteeseensa ja mulla on vaikeuksia hyväksyä omaani. 

Nastasja jatkoi eilen matkaansa ja ennen bussiin astumistaan antoi osuvimman lahjan ikinä: valheilta suojelevan riipuksen. En tunne toimintaperiaatetta, mutta tänään etsin sille ketjun, jotta saan sen mahdollisimman lähelle sydäntäni. 

https://youtu.be/5RAQXg0IdfI    

Joan Jettin Bad reputation yllätti mut eilen lastenkeskuksella, normaalisti radiosta kun tulee vain latino-musiikkia. Suhtaudun tähänkin kohtalon johdatuksena.

I don’t give a damn ’bout my reputation
I’ve never been afraid of any deviation
An’ I don’t really care if you think I’m strange 
I ain’t gonna change

Mä voi edelleen katsoa aamulla peiliin ja olla tyytyväinen tekemisiini, toisin kuin monet ympärilläni. Tärkeämpää on tunnistaa ne valheet, joita ihmiset kertovat minulle, eikä välittää niistä, joita he kertovat minusta.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Syvällistä