Sattumuksia

Liityin CouchSurfingiin Terryn painostamana innoittamana pari viikkoa sitten. Seuraavana päivänä päätin muuttaa, joten hostaaminen ei ollutkaan mahdollista. Hostaamisen lisäksi pari pyyntöä on tullut vain La Pazin esittelyyn ja molempiin olen suostunut. Ensimmäinen tuli chiläiseltä pojalta, joka kuvitteli kyseessä olevan treffit ja jouduin näkemään paljon vaivaa saadakseni hänet ymmärtämään tilanteen oikean laidan, olematta kuitenkaan tyly. Eilen kiersin kaupungilla saksalaisen ja yhdysvaltalaisen tytön kanssa, esitellen Mercado de las brujasia (suomeksi noitatori, jossa on myynnissä muun muassa täytettyjä laamavauvoja ja muuta kuvottavaa) ja muita keskustan erikoisuuksia, lopulta noustiin telefericolla El Altoon.

IMG_1111 (2).JPG

IMG_1113.JPG

Yhdelle sohvasurffaus-kontaktille vinkkasin hostellimme olevan edullinen ja toissapäivänä palatessamme kotiin Yonathanin kanssa törmättiin kyseiseen jamppaan, joka oli majoittuneena viereiseen huoneeseen. Astuessamme sisään hän oli selkä meihin päin ja moikatessamme hän kääntyi ympäri ja kävimme seuraavanlaisen keskustelun. 

Hey! I know you from CouchSurfing! You are Martin, right?

Sofia!!

Not quite.. Heidi.

Oh, sorry! Of course! Do you sleep alone in that room? 

No, with our friend, but she is not here right now..

I don’t want to go to sleep yet, do you guys have alcohol in there? 

Vaatteiden lisäksi raahasin Los Pinosista mukanani pullon viiniä, Jallun ja Salmaria. Päädyttiin uhraamaan punkku ja keskustelemaan uskonnoista ja matkustamisesta neljään asti aamulla.

Eräänä päivänä kävellessäni töistä hostellille kaksi tyttöä pysäyttivät mut kadulla ja pyysivät lupaa ottaa kuvan, koska tyylini oli niin kiinnostava. Annoin toki luvan, vaikkei flipflopeissa, maksimekossa ja aurinkolaseissa mun mielestä mitään tajunnanräjäyttävää olekaan. Kerrottuani tästä Kleydylle, hän kohteliaasti nauroin ensin kippurassa ja lopulta totesi, että ehkä tytöillä on kliseisimmät turistityylit-blogi tai vastaava.

Samaisena päivänä sain muitakin outoja kohteliaisuuksia, kun uusi-seelantilainen poika ihmetteli tatuointiani, kysyi sheivaanko käsikarvani (En! Sheivaako joku?) ja kehui ihoani pehmeäksi. Mun ihokarvojen vaaleus ja haituvaisuus ei tullut ensimmäistä kertaa puheeksi, viimeksi mun untuvia kadehti Huanchacossa saksalainen Petra.

IMG_1137.JPG

La Pazissa tapahtuu suuria myös uskonnon suhteen. Paavi vieraili Boliviassa, kun olin Belgiassa ja tänään sadat ihmiset odottivat San Fransiscon aukiolla Jeesuksen toista tulemista.. Kun saatiin tämä Nastasjan kanssa selville oltiin hieman loukkaantuneita, ettei kukaan maininnut tästä aiemmin, koska meillä olisi ollut aamupäivällä paljon aikaa valmistautua tähän tapaamiseen. Valmistautumisen sijaan iltapäivällä hain meille meksikolaista sillä aikaa kun Nastasja kävi suihkussa ja syötiin hostellin katolla. Katto toimi täydellisenä ranta-simulaattorina, sillä vieressämme pestiin hostellin lakanoita ja loiske, joka tuosta jalkapyykistä (aivan, ei nyrkkipyykistä, vaan mies hyppi saappaissaan valtavassa sangossa lakanoiden päällä) lähti oli kuin aaltojen loisketta, kun laittoi silmät kiinni pystyi melkein kuvittelemaan itsensä Tyynen meren rannalle.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Matkat

Home sweet home

Nyt se on tehty.

Tavarat pakattu. Kannettu hostelliin kahdessa erässä, taksilla. Koska voin.

Siivottu

IMG_1057.JPG

Parveke-ikkunasta avautuu näkymä sähköjohtojen läpi melko perinteiselle La Pazlaiselle kadulle, eli sellaiselle joka on noin 45 asteen kulmassa.

Lisäksi hostellin sisällä olen muuttanut kerran ja kerran katunut sinne muuttoa, mikä on kohtuullinen suoritus, kun ottaa huomioon, että olen nukkunut siellä jo neljä yötä. 

Muutin siis samaan hostelliin, jossa Nastasja ja Yonathan asuvat. Osasin odottaa, ettei kyseessä ole se siistein huone, mutta morjens.. Onneksi sain raivattua omille tavaroilleni tilaa ja pyhitän sänkyni törkyvapaaksi. Tänään sain kuulla henkilökunnan luovuttaneen tuon huoneen suhteen, he eivät enää edes astu sinne sisään, mikä selittää miksi jouduin itse vaihtamaan lakanat. Ensimmäiset kaksi yötä nukuin viereisessä huoneessa, kun kolmas sänky oli varattu, mutta tänään pääsin vihdoin samaan parvekkeelliseen huoneeseen, johon autojen melu kantautuu kadulta uskomattoman kovaa, mutten anna sen haitata!

IMG_1055 (2).JPG

Mun sängystä, joka muistuttaa enemmän makuualustaa kuin sänkyä, näkyy suoraan yksi maailman pelottavimmista maalauksista. Suunnittelin vaihtavani tyynyt päädystä toiseen, mutta Yonathan kielsi. 

Vaikkei tuo, todennäköisesti La Pazin halvin, hostelli mikään Hilton olekaan, olen onnellinen, ettei mun tarvitse enää stressata koirista tai istua tunteja julkisissa. 

En tiedä mitä kuuden kuukauden aikana on tapahtunut, mutta tullessani Boliviaan mulla oli yksi rinkka, johon kaikki mahtui mainiosti. Nyt muuttaessani tarvitsi se tehdä kahdessa osassa, kun tavarat eivät muuten mahtuneet. Joukkoon toki mahtui muunmuassa ruokaa, jotka vien lastenkeskukselle ja shampoota, joka tulee varmasti käytettyä ennen paluuta, mutta silti huolettaa. Onneksi monet vaatteista alkaa olla käyttökelvottomia, eivätkä varmasti palaa Suomeen. 

Muuton lisäksi ohjelmassa on ollut Pachamaman juhlimista, Entrada universitaria ja viimeisimpänä hulluutenä Nastasjan häähumu. 

Pachamamaa juhlittiin viimeksi karnevaalin aikaan, eli kun tutustuin koko Smokey’s pipen porukkaan. Tälläkin kertaa sytytettiin iso nuotio, uhrattiin äitimaalle omituisuuksia ja juhlittiin kadulla. Ennen tätä kaikkea syötiin mafia-henkinen perhedinneri.

IMG_1017 (2).JPG

IMG_1022.JPG

IMG_1028 (2).JPG

Tällä kertaa Pachamamalle tarjoiltiin ainakin koka-lehtiä, sokeria, kanelia ja leikkirahaa.

IMG_1061 (2).JPG

Toinen hämmentävä traditio Pachamamaan liittyen on limestä tai avokadosta askarreltava eläin, joka polttaa tupakkaa ja juo alkoholia. Tämä vahtii koko elokuun menoa ravintolassa jääkaapin päältä ja tuo onnea.

Pachamamaa seuraavana päivänä tanssittiin Entrada universitaria, eli joka yliopistosta oli tanssiryhmä kiertämässä La Pazin katuja. Kleydy oli yksi tanssijoista. Sovittiin aamuksi treffit, jotta voin maskeerata hänelle mielettömät glitter-ilotulitukset silmien ympärille. Nukuttuani kolmisen tuntia raahauduin Smokeysiin, josta löysin viisi työkaveriani krapula-koomaamasta sohvalla. Bolivialaiseen tapaan Kleydy teki kuitenkin oharit ja siirryin muuttopuuhiin kahden tunnin odottelun jälkeen.    

IMG_1008.JPG

Pääsin testaamaan Kleydyn tanssiasuun kuuluvaa valtavaa päähinettä. Asun mekko muistuttaa enemmän postimerkkiä, kuin vaatetta, joten jätin sen testaamatta. 

IMG_1010.JPG

Valmistauduttiin edellisenä päivänä Entrada universitariaan erilaisin tavoin, tässä Kleydyn ja Diogon tyyli.

IMG_1040 (2).JPG

Marielan, Nastasjan ja Yonathanin kanssa tyydyttiin tuoremehuihin auringonpaisteessa.

Kuluneen viikon paras juttu tapahtui kuitenkin eilen. Tutustuimme Kleydyn ja Nastasjan kanssa erääseen kanta-asiakkaaseen, Sucrelaiseen poikaan, joka käy Smokey’sissa noin kerran viikossa. En tiedä mistä espanjankielinen keskustelu alkoi, mutta yhtäkkiä Nastasja totesi Kleydylle ”Riittää! Sä menet naimisiin Diogon kanssa ja mä menen naimisiin.. *Nastasja kääntyy kohti tuota poikaa* Anteeksi, mikä sun nimesi onkaan?”. Häitä päätettiin viettää torstaina, joka on Bolivian itsenäisyyspäivä. Siltä istumalta, että tuo ilta muuttui Diegon, eli Nastasjan sulhasen, polttareiksi ja keskiviikko oli varattu Nastasjan polttareille. Tällä hetkellä tuo polttaritar kuitenkin makaan sängyssään superkipeänä, joten taidetaan viettää polttarit Kleydyn kanssa kahden. 

IMG_1065 (2).JPG

The happy couple. 

Suhteet Sisustus Ystävät ja perhe Matkat